NHG toi omalääkärimallin oppeja maailmalta Suomeen - pitkä lääkäri-potilassuhde parantaa hoidon laatua taloudellisesti järkevästi

Hyvinvointialueet pohtivat uusia tapoja perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Yksi vaihtoehto on Euroopassa laajalti käytössä oleva omalääkärimalli. Omalääkärimallissa lääkärillä on tietty määrä asukkaita, joista hän vastaa yhdessä hoitajan kanssa. Lääkärin kokemuksesta ja vastuuväestön rakenteesta riippuen asukkaita voi olla 1 500-2 500. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on kehittänyt omalääkärimallia vuodesta 2024. Ensimmäinen ammatinharjoittajalääkäri ja tämän työpari aloittivat saman vuoden joulukuussa. Kokemukset olivat hyvät, joten hyvinvointialueen johto päätti syksyllä 2025 laajentaa mallia niin, että vuonna 2029 jokaisella länsiuusimaalaisella on omalääkäri.

Omalääkärimallille tyypillinen pitkä yleislääkäri-potilassuhde tutkitusti parantaa hoidon laatua ja vähentää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Silloin myös terveyspalveluiden tarve ja kustannukset vähenevät, samalla kun potilastyytyväisyys lisääntyy. Omalääkärimalli on myös lääkäreiden suosiossa.

LUVN on Suomen toiseksi suurin hyvinvointialue. Sen väestöpohja on noin puoli miljoonaa ihmistä eli lähes joka kymmenes suomalainen. Perusterveydenhuollon parissa hyvinvointialueella työskentelee yli 200 yleislääkäriä ja yli 300 hoitajaa, ja terveysasemia on yli 20.

Haastatteluja kentällä

Pelkästään omalla ajattelullaan LUVN:n ei uutta mallia rakenna. Hyvinvointialue kävi hakemassa tietoa ja oppeja sellaisista Euroopan maista, joissa omalääkärimallista on jo vuosikymmenten kokemus.

“Toimintaympäristö on Suomessa omanlaisensa, mutta pystymme oppimaan paljon muiden maiden käytännöistä - paikoitellen jopa kopioimaan niitä”, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen yhteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuvien palveluiden palvelulinjajohtaja Tommi Uimonen sanoo.

LUVN selvitti eurooppalaisia omalääkärikäytäntöjä yhdessä terveydenhuollon konsulttiyhtiön NHG:n kanssa. Työn tuloksena oli raportti, jossa tarkasteltiin kuuden eri maan, muun muassa Tanskan, Norjan ja Viron, omalääkärimalleja.

NHG haki näkemyksiä nimenomaan potilastyötä tekeviltä lääkäreiltä, ei hallinnon edustajilta. LUVN:lle selvityksen paras anti olikin sen käytännönläheisyys ja tuki hankkeen kehitystyöpajoille.

“NHG:n verkostot meitä kiinnostaviin maihin ovat hyvät, joten saamamme tieto on arvokasta”, Uimonen sanoo.

Selvitystä varten laadittiin kysymyspatteristo LUVN:n pilotissa mukana olleiden ammattilaisten havaitsemista haasteista ja ongelmista. Jos vastaavia löytyi Euroopasta, niin kuinka ne oli ratkaistu?

“Esimerkiksi jos lääkäri tai hoitaja on eri syistä poissa. Kuka tulee tilalle? Miten sijaisuus järjestetään? Saimme näin lisättyä avainhenkilöille erittäin olennaista käytännön ymmärrystä.”

Suomi pienoiskoossa

Omalääkärimalli vaatii palvelujärjestelmän rakenteisiin muutoksia jo ennen käyttöönottoaan.

“Yhteydenottokanavat ja niiden toiminta, tavoitteet ja mittarit, resursointi, väestövastuiden hallinta, uusien asioiden viestintä alueen asukkaille… Luettelo on pitkä. Käytännössä lähes kaikki terveyskeskuksen toimintaperiaatteet on käytävä läpi ja pohdittava, edellyttääkö uusi malli muutoksia”, Tommi Uimonen sanoo.

Konsultin näkökulmasta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on erittäin kiinnostava asiakas. 

”LUVN toimii edelläkävijänä kehittäessään ratkaisuja, joilla on vaikutusta koko Suomen sote-palvelujärjestelmän kehitykseen”, NHG:n julkisen sektorin johdon konsultoinnista vastaava johtaja Anna Maksimainen sanoo. 

LUVN:n luonne onkin sellainen, että sen luomista käytännöistä voivat hyötyä muutkin.

“Länsi-Uusimaa on Suomi pienoiskoossa, joten pääsemme testaamaan mallia monenlaisissa ympäristöissä. On monikielisyyttä, ikääntyneitä, nuoria, kaupunkia ja maaseutua sekä yksityistä palveluntarjontaa”, projektipäällikkö Heljä Karvonen NHG:ltä sanoo. Hänen mukaansa selvityksestä tehty raportti olisikin hyödyllistä luettavaa muillakin hyvinvointialueilla.

Tiedonkeruun jälkeen kehitys jatkui työpajoissa. Niissä käytiin tiivistetysti läpi saatuja oppeja, joita sitten hyödynnettiin omalääkärimallin konseptoinnissa.

“Kansainväliset kokemukset olivat vain osa työpajoihin kerättyjä syötteitä, mutta ne olivat tärkeitä. Joistain asioista saattoi olla vahvojakin ennakkonäkemyksiä, mutta niitä jouduttiinkin sitten ajattelemaan aivan uudella tavalla”, Tommi Uimonen sanoo.

Projekti lyhyesti

Haaste: Löytää ratkaisuja lukuisiin etukäteen tunnistettuihin omalääkäritoiminnan ongelmakohtiin.
 
Ratkaisu: Hakea tietoa eurooppalaisista omalääkärimalleista ja niiden ominaisuuksista suoraan ammattilaisten omien kokemusten kautta ja julkisista lähteistä.

Tulokset: Kansainväliset kokemukset auttoivat löytämään ratkaisuja haasteisiin ja kehittämään LUVN:n mallia paikallisiin oloihin sopivaksi.