Edullinen ratkaisu 6G-katveeseen: tutkijoiden kehittämät metakidepaneelit ohjaavat langattomia signaaleja myös kulman taakse
8.6.2026 12:00:00 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote
Tutkijoiden kehittämät paneelit ohjaavat radioaaltoja fyysisten esteiden ympäri – ilman ylimääräistä elektroniikkaa, virtalähteitä tai aktiivista viritystä.

Esimerkiksi kellareissa, tunneleissa tai vain suurissa rakennuksissa pätkivä Wi-fi- ja mobiiliverkon signaali turhauttaa käyttäjää. Tavallisin ratkaisu tällaisiin kuuluvuusongelmiin on lisätä laitteistoa: reitittimiä, toistimia ja tukiasemia. 6G-aikakauteen siirryttäessä monimutkaisen langattoman infrastruktuurin rakentaminen rasittaa kuitenkin ympäristöä ja on lisäksi kohtuuttoman kallista.
Korkeampitaajuiset 6G-kanavat pyrkivät tarjoamaan huomattavasti enemmän kaistaa kuin nykyinen 5G, mutta tielle nousevat seinät, ihmiset ja muut esteet. Ongelman ratkaisemiseksi Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet edullisia 3D-tulostettuja metakidepaneeleita, jotka ohjaavat radioaaltoja passiivisesti fyysisten esteiden ympäri – ilman ylimääräistä elektroniikkaa, virtalähteitä tai aktiivista viritystä.
Väitöskirjatutkija Mahdi Asgari vertaa tilannetta pimeään huoneeseen: jos siellä on liian pimeää, voi joko tuoda huoneeseen lisää lamppuja tai sitten ohjata olemassa olevaa valoa yksinkertaisilla peileillä. Metakidepaneelit tekevät samaa, mutta ohjaten radioaaltoja.
"Toisin kuin aiemmin kehitetyt yksikerroksiset ohjattavat älypinnat, nämä kolmiulotteiset metakiteet voidaan suunnitella ohjaamaan useita saapuvia signaaleja itsenäisesti, mikä on toimivan langattoman viestinnän keskeinen edellytys", Asgari kertoo.
Paneelit on mahdollista asentaa esimerkiksi seinille, kattoihin tai kalusteisiin, jolloin ne ohjaisivat signaaleja kulmien taakse, katvealueisiin sekä tiettyjä laitteita tai käyttäjiä päin.
Toisin kuin monet nykyiset älypinnat, jotka kykenevät yleensä käsittelemään vain yhtä signaalia yhdestä suunnasta kerrallaan, metakidepaneelit voivat hallita useita saapuvia aaltoja samanaikaisesti, toimia eri taajuuksilla yhtä aikaa, sekä joko heijastaa, lähettää tai estää ei-toivottuja signaaleja.
3D-tulostettuja paneeleja joka käyttöön
Perinteiset ohjelmoitavat älypinnat vaativat monimutkaisia ohjauspiirejä ja useita muokattavia elementtejä, mikä tekee niistä kalliita ja hankalia ottaa laajemmin käyttöön. Metakidepaneelit voidaan kuitenkin valmistaa tavallisessa 3D-tulostimessa, jolloin yksittäisen paneelin materiliaalien hinta on arviolta muutamia kymmeniä euroja. Tulostus mahdollistaa myös räätälöityjen paneelien tekemisen eri ympäristöihin.
"Teollisuudessa kiinnostavimpia käyttökohteita ovat hitaasti muuttuvat ympäristöt, kuten tehtaat, sisätilojen 5G-/6G-verkot, varastot ja pitkät käytävät", Asgari sanoo.
Tällaisissa paikoissa kertaalleen viritetty passiivinen paneeli voi olla edullisempi ja yksinkertaisempi ratkaisu kuin aktiivisesti ohjattu ja jatkuvaa huoltoa vaativa älypinta.
Kohti käytännöllisiä langattomia ympäristöjä
Asgari painottaa, että metakidepaneelit eivät ole futuristisia ja kalliita elektronisia vekottimia. Asennuksen jälkeen geometria tekee kaiken tarvittavan työn, ja paneeli parantaa signaalia huomaamattomasti taustalla.
Tutkijat etsivät nyt tapoja kaupallistaa nämä löydökset. He etsivät yhteistyökumppaneita, jotka ovat kiinnostuneita ohjelmoitavista metapinnoista, älykkäistä langattomista infrastruktuureista sekä passiivisista signaalinohjaustekniikoista, jotka on edullista valmistaa.
"Toiveena on, että tulevaisuudessa näitä skaalautuvia, älykkäitä langattomia ratkaisuja hyödynnetään sisätiloissa sekä kaupunkiympäristöissä rakennusten seinillä tai muilla pinnoilla", Asgari sanoo.
Hänen mukaansa seuraava askel on kehittää ohjelmoitavia paneeleja, jotka voisivat mukautua ympäristön muutoksiin. Tämänhetkiset älypinnat ovat usein liian kalliita ja monimutkaisia laajaan teolliseen käyttöön, joten tiimi tutkii yksinkertaisempia tapoja tarjota joustavia paneeliratkaisuja, jotka olisivat edelleen edullisia ja käytännöllisiä.
Metacrystals: Inversely-designed 3D-printed intelligent panels for 6G communications -artikkeli on ilmestynyt Nature Communications -julkaisussa 8. kesäkuuta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mahdi Asgari
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
mohammadmahdi.asgari@aalto.fi
Viktar Asadchy
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
viktar.asadchy@aalto.fi
Kuvat

Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa13.7.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan1.7.2026 10:45:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Tutkijat paljastivat ensi kertaa kaksi uutta suprajohdinta menetelmällä, jolla voi jatkossa löytää tuhansia lisää29.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Fyysikoiden tekoälyyn perustuvan menetelmän myötä suprajohtavuuden valtavat energiahyödyt ovat askeleen lähempänä.
EU:n kilpailtu miljoonarahoitus kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle23.6.2026 13:01:12 EEST | Tiedote
Adam Fosterin, Jani Oksasen ja Jukka Suomelan tutkimukset pureutuvat atomintarkkaan materiaalitekniikkaan, ledeihin perustuvaan lämpöhallintaan ja kvanttimenetelmiin hajautetuissa verkoissa.
Sähkön riittävyys voi olla koetuksella Suomessa jo 2030-luvulla – sähköautojen lataamisella merkittävä vaikutus22.6.2026 08:02:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan sähköautojen yleistyminen ja sääriippuvainen sähköntuotanto voivat yhdessä lisätä tilanteita, joissa sähkö ei riitä kattamaan kulutusta Suomessa. Latauksen oikea ajoittaminen voi auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden erityisesti talvella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme