VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta
4.6.2026 06:40:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Tulos käy ilmi VATT Datahuoneen analyysistä, jossa käytettiin helmikuuhun 2026 ulottuvaa aineistoa. Selvityksen teki VATT Datahuoneen asiantuntija Max Toikka.
Analyysissä tarkasteltiin opintorahaa saavien opiskelijoiden asumismuotoja ennen ja jälkeen elokuun 2025 uudistuksen, jossa valtaosa opintotukea saavista opiskelijoista siirrettiin yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Muutos pienensi monen opiskelijan asumiseen saamaa tukea, minkä odotettiin johtavan siihen, että opiskelijat siirtyisivät aiempaa enemmän yhteisasumiseen vähentääkseen asumismenojaan.
Yleisesti ottaen uudistus heikensi asumisen tukea yksinasuvilla opiskelijoilla, joilla ei ole opintotuen lisäksi juuri muita tuloja. Tuki saattoi sen sijaan kasvaa kumppanin kanssa asuvilla ja suhteellisen paljon tienaavilla.
”Yksinasuminen on uudistuksen jälkeen vähentynyt hieman ja yhteisasuminen vastaavasti yleistynyt, mutta muutokset ovat jääneet melko vähäisiksi. Yksinasuminen on edelleen sekä uusien että jatkavien opiskelijoiden suosima asumismuoto, eivätkä aiemmin yksin asuneet ole merkittävissä määrin siirtyneet yhteisasumiseen.”, tiivistää Toikka.
Vuoden 2024 jälkeen yksinasuvien osuus opintorahaa saavista täysi-ikäisistä on laskenut noin neljällä prosenttiyksiköllä, ja vastaavasti yhdessä jonkun muun kuin vanhempiensa kanssa asuvien osuus on noussut suunnilleen saman verran. Vanhemmillaan asuvien osuus ei ole juuri muuttunut. Yksinasuvien lukumäärä on kuitenkin pysynyt vakaana, koska opintorahaa saavien lukumäärä on kasvanut.
Vaikka asumistuen muutosten olisi voinut odottaa vaikuttavan erityisesti korkeiden asumiskustannusten alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla, ei opiskelijoiden asumisvalintojen kehitys poikennut suurissa kaupungeissa merkittävästi muusta maasta.
”Koska opiskelijoiden asumisvalinnoissa ei havaita suuria muutoksia, lienee elokuun 2025 uudistuksen merkitys ollut asuntomarkkinoiden kokonaisuuden kannalta melko pieni. Asuntojen vuokrien kasvun hidastuminen ja myyntihintojen lasku alkoivat jo vuonna 2022”, arvioi Max Toikka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Max ToikkaAsiantuntijaVATT / Datahuone
Puh:+358 29 551 9454max.toikka@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. VATT Datahuone on VATT:n yksikkö, joka tekee nopeatempoista analyysityötä edistääkseen tietopohjaista talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.
VATT: Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua30.3.2026 15:40:00 EEST | Tiedote
Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja, toteaa VATT lausunnossaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme