Luontotoimien lykkääminen lisää riskejä ja kustannuksia – hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan johdonmukaista päätöksentekoa

Vallitseva geopoliittinen tilanne ja lyhyen aikavälin taloushuolet voivat houkutella siirtämään ympäristötavoitteiden toimeenpanoa myöhemmäksi, vaikka viivyttely lisää pitkällä aikavälillä sekä riskejä että taloudellisia kustannuksia. Luontokato, sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja ekosysteemien heikentyminen eivät ole yksittäisiä ympäristöongelmia, vaan ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava järjestelmätason riski. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat kytköksissä ja voimistavat toisiaan vaikuttaen yhteiskunnan hyvinvointia tuottaviin järjestelmiin.

”Luontokadon ja ilmastonmuutoksen käsitteleminen talous- ja turvallisuuspolitiikan ytimeen kuuluvina kysymyksinä on välttämätöntä, jotta yhteiskunta kykenee turvaamaan luonnonjärjestelmät, joihin sen hyvinvointi, huoltovarmuus, talous ja turvallisuus nojaavat. Johdonmukainen kestävyysmurroksen edistäminen tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin toimimattomuus”, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.

Ministeriöiden kansliapäälliköt korostivat viime viikolla julkaistussa, uudelle hallitukselle suunnatussa puheenvuorossaan, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon sopeutumisen merkitys on kasvanut ja riskit ovat lisääntyneet Suomessa ja kansainvälisesti.

”Kuten kansliapäälliköiden pääviesteissä todettiin, ilmasto- ja luontotavoitteiden mukaiset hallituksen pitkän ajan politiikkalinjaukset sekä keskeiset toimet olisi hyvä sopia jo hallitusneuvotteluissa, jotta tavoitteet ja toimenpiteet olisivat linjassa ja toimeenpanolle jäisi aikaa”, Kotiaho sanoo.

Vahva luontolaki ohjaisi luontokadon hillintää kokonaisvaltaisesti ja ennakoitavasti

Nykyinen ympäristösääntely on pirstaleista, eikä luontokadon hillintää ohjata kokonaisuutena. Lainsäädännön hajanaisuus aiheuttaa sääntelyyn aukkoja ja ristiriitoja. Jotta lainsäädäntö ohjaisi vahvemmin luontohaittojen välttämiseen ja kannustaisi luontoa turvaaviin ratkaisuihin, tarvitaan Suomeen luontolaki. Kaikkia hallinnonaloja ohjaava luontolaki vahvistaisi luontopolitiikan ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.

Luontolakiin tulisi säätää hallituskaudet ylittävät keskipitkän ja pitkän aikavälin sitovat tavoitteet. Luontolaki auttaisi kokoamaan kansalliset ja kansainväliset luontotavoitteet sekä EU:n ennallistamisasetuksen velvoitteet yhteen osaksi Suomen lainsäädäntöä. Velvoittavuus ja kytkökset muihin lakeihin tekisivät laista ilmastolakia vahvemman, Luontopaneelin mietinnössä todetaan.

Aiheuttaja maksaa -periaate kannustaisi luontohaittojen välttämiseen – ja toisi varoja luontotoimiin

Ilman uusien luontohaittojen ehkäisemistä merkittävätkään suojelu- ja ennallistamistoimet eivät riitä kääntämään Suomen luonnon tilaa elpyväksi. Aiheuttaja maksaa -periaate ohjaisi toimijoita välttämään luontohaittoja. Kaikki toimijat tulee velvoittaa lievennyshierarkian noudattamiseen eli luontohaittojen välttämiseen, lieventämiseen ja kompensointiin.

Esimerkiksi luontohaittamaksulla, maankäytön muutosmaksulla tai rakentamista ja muuta maankäyttöä koskevalla velvoittavalla ekologisella kompensaatiolla voitaisiin toteuttaa aiheuttaja maksaa -periaatetta.

”Aiheuttaja maksaa -periaatteen avulla voidaan hillitä luontohaittojen aiheuttamista ja kohdistaa kustannuksia toimijoille, jotka ovat vastuussa luonnon tilan heikentämisestä ja hyötyvät siitä. Tiukassa taloustilanteessa valtion kannattaa etsiä ratkaisuja, joiden avulla haittojen korjaaminen ei kaadu pelkästään veronmaksajille”, sanoo Kotiaho.

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ohjausta, jossa markkinamekanismit, kannusteet ja velvoitteet ohjaavat toimintaa johdonmukaisesti luontohaittojen vähentämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.

”Esimerkiksi luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseen kannattaa panostaa. Luonnonarvomarkkinoilla toimijat voivat hyvittää luontohaittoja ostamalla maanomistajilta luonnonarvoja. Tämä luo maanomistajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Luonnonsuojelulaissa määritellyn luonnonarvohehtaarin käyttö yhteisenä mittayksikkönä mahdollistaa toimien vertailtavuuden”, Kotiaho toteaa.

Kestävyysmurros tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti

Vaikka valtaosa suomalaisista kokee luonnon keskeiseksi osaksi hyvinvointiaan, terveyttään ja identiteettiään, Suomen luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee edelleen. Luontokadon pysäyttäminen on osa kestävyysmurrosta, joka on toteutettava oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat ympäristössä tapahtuvat muutokset sekä ihmisten todelliset vaikutusmahdollisuudet heitä koskevissa ratkaisuissa.

”Erityisesti merkittäviä alueellisia tai paikallisia vaikutuksia aiheuttavissa toimissa on varmistettava, että kansalaisilla on aidot ja oikea-aikaiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon oikean tiedon varassa. Ympäristöongelmiin usein liittyvä disinformaation eli väärän tiedon levittäminen syventää yhteiskunnallisia riskejä rapauttamalla demokratiaa. Osallistumisen vahvistaminen esimerkiksi osana lupaprosesseja ja maankäytön suunnittelua lisää muutosten hyväksyttävyyttä ja tukee kestävyysmurroksen pitkäjänteistä toteuttamista”, sanoo Kotiaho.

Luontopaneelin tuoreeseen mietintöön on koottu keskeiset suositukset luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon köyhtymisestä seuraavien riskien hallitsemiseksi Suomessa. Suositukset on suunnattu tukemaan johdonmukaista ja tietopohjaista päätöksentekoa, joka turvaa luonnon elpymisen ja edistää ihmisten hyvinvointia sovittamalla yhteiskunnan toiminnan luonnon kantokyvyn rajoihin. Suositukset koskevat yhteisesti jaetun vision muodostamista, periaatteita, joilla varmistetaan johdonmukainen päätöksenteko kohti vision toteuttamista, sekä konkreettisia ohjauskeinoja vision toteuttamiseksi.

Lisätietoja

• Suomen Luontopaneelin julkaisuja 2/2026: Hyvinvointi luonnon varassa– Luontopaneelin suositukset Suomen tulevaisuudesta päättäville (pdf)

• Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston ekologian professori, puh. 050 594 6881, janne.kotiaho@jyu.fi

• Sanna Autere, Suomen Luontopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301, sanna.autere@syke.fi