Muovista rakennettu saaristomaisema haastaa pohtimaan ihmisen suhdetta luontoon Fiskars Biennalessa
5.6.2026 07:01:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Fiskars Village Art & Design Biennalen Veden taju -näyttelyssä julkistetaan 7.6.2026 taiteilija Pia Sirénin installaatio, joka tarkastelee ihmisen suhdetta muoviin, rakennettuun ympäristöön ja luontoon. Käytöstä poistetuista rakennusmuoveista toteutettu teos on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa PlastLIFE-projektia, joka edistää muovien kiertotaloutta ja kestävää käyttöä. Rakennusmuovit ovat yksi vaikeasti hyödynnettävistä muovijätevirroista, joiden uusiokäyttöä ja kiertoa pyritään lisäämään.
Rakennusmuoveista rakentuva saaristomaisema
Näyttelytilaan rakentuva tilallinen saaristomaisema koostuu rakennusmuoveista, pressuista ja työmaaverkoista. Rantakivistä, merestä, taivaasta ja kaislikoista muodostuvaan maisemaan voi astua sisään.
Pia Sirén tarkastelee teoksen kautta, kuinka todellisuudessa kohtaamme usein aidon ja koskemattoman luonnon sijaan rakennetun ja muokatun luonnon, jossa näkyy ihmisen käden jälki:
”Maisema ja luonto on teollisten muovikalvojen jonkinlainen vastakohta, enkä voisi muuten käsitellä näin kauniita ja maalauksellisia aiheita: materiaalieni rumuus ja arkisuus mahdollistaa aiheen kauneuden.”
Todellista kierrätystaidetta muovista
Käytöstä poistetuista rakennusmuoveista lyhytaikaisia installaatioita rakentavan Sirénin teokset ovat väliaikaisia: Biennalen jälkeen teos puretaan, ja materiaalit palautuvat omistajilleen ja muovit taiteilijan seuraavan teoksen materiaaliksi.
”Teoksiani ei päädy varastoon eikä niistä synny jätettä. Ne ovat hetkellisiä ilmestyksiä, performatiivisia tilallisia tekoja. Teokseni ovat pysyvyyden vastakohta, hetkellisiä materiaalisia illuusioita”, Sirén sanoo.
Taide tekee muovien ympäristövaikutuksia näkyviksi
”Taideteokset muoveista havahduttavat ja herättelevät ihmisiä ajattelemaan muoveja, niiden käyttöä ja vaikutuksia omassa ympäristössään”, sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta.
PlastLIFE-projektin taideinterventioina Fiskars Biennalessa nähdään kesällä 2026 Pia Sirénin ainutkertainen installaatio ”Luonnos” sekä Gary Marklen vuorovaikutteinen teos, joka koostuu kierrätettävästä muoviroskasta, äänestä ja taideperformanssista. Molemmat teokset ovat esillä Fiskarsin Vanhassa Viljamakasiinissa osana Veden taju -näyttelyä Fiskars Village Art & Design Biennalessa 7.6.-30.8.2026. Näyttelyn on kuratoinut taiteilija-tutkija Riikka Latva-Somppi.
Suomen ympäristökeskuksen työ vedenalaisen melun seurannan parissa näkyy Fiskars Biennalen Kaste-näyttelyssä Maaretta Krohnin ja Risto Puurusen ympäristöinstallaatiossa Hiljaiset Huudot – Silent Screams.
PlastLIFE hyödyntää taidetta ympäristöviestinnässä
Taiteen avulla PlastLIFE pyrkii herättämään keskustelua muovien käytöstä, kulutuksesta ja kiertotaloudesta tavalla, joka poikkeaa perinteisestä tutkimusviestinnästä.
Syksyllä 2026 ensiesityksensä saa kuoroteos, joka on kolmas PlastLIFE-projektin osana julkaistava taideinterventio. Diskanttikuoro Herttoniemen Sointu toteuttaa muovin turhaan kulutukseen ja roskaantumiseen kantaa ottavan lauluteoksen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helena Dahlboerikoistutkija
Puh:0295 251 095helena.dahlbo@syke.fiJohanna KaunistoviestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 2297johanna.kaunisto@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
- Taiteilija Pia Sirénin kotisivu (piasiren.com)
- Taiteilija Gary Markle kertoo videolla Biennaleen esille tulevasta teoksestaan, joka oli koettavissa Kotkan Meripäivillä 2025 (youtube.com)
- Veden taju / Känsla för vatten / Sense of Water -näyttelyn ohjelma (fiskarsvillagebiennale.com)
- Lisää tietoa Fiskars Village Art & Design Biennalesta (fiskarsvillagebiennale.com)
- Lisää tietoa PlastLIFE-projektin tutkimuksesta ja tuloksista (kiertotalousratkaisuja.syke.fi)
- Diskanttikuoro Herttoniemen Sointu Instagramissa
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme