Talentia: Lastensuojelulain uudistus voi jättää tuhannet lapset ilman oikea-aikaista apua

Lain tavoitteena on vahvistaa lasten varhaista tukea ja vähentää sijaishuollon tarvetta, mutta ilman riittävää rahoitusta ja työntekijöitä sekä realistista toimeenpanoaikataulua uudistus uhkaa kääntyä tarkoitustaan vastaan.  

– Tavoite vahvistaa varhaista tukea on oikea, mutta sitä ei voi toteuttaa säästöillä. Ilman riittäviä resursseja riskinä on, että lasten tilanne kriisiytyy ja viimesijaisen lastensuojelun tarve kasvaa, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. 

Lastensuojelulain muutos siirtää lähes 10 000 lasta sosiaalihuollon asiakkaiksi 

Lakiesityksen keskeinen muutos on lastensuojelun asiakkuuden kynnyksen nostaminen ja lasten ohjaaminen aiempaa useammin sosiaalihuollon palveluihin. Arvion mukaan noin 10 000 lasta siirtyisi lastensuojelusta sosiaalihuollon asiakkaiksi.  

Esityksen taustalla on oletus, että sosiaalihuolto pystyy tarjoamaan näille lapsille riittävät ja oikea-aikaiset palvelut. Hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole valmiina tarvittavia palvelurakenteita lastensuojelun ja sosiaalihuollon yhteistyöhön. Uuden palvelurakenteen pystyttäminen vaatisi vuosien kehittämisen ja lisärahaa.  

Samalla jää epäselväksi, miten lapsen suojelun tarve tunnistetaan ja missä vaiheessa tilanne kuuluu lastensuojelulle eikä enää sosiaalihuollolle.  

– Lastensuojelutyö vaatii erityisosaamista, jota ei synny automaattisesti siirtämällä vastuuta sosiaalihuollon puolelle. Sosiaalihuoltoon tarvitaan lisää henkilöstöä ja vahvempaa lastensuojelun osaamista, jos laki etenee, Karsio painottaa.  

Avohuollon tukitoimista voi päättää vain lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 

Talentia suhtautuu kriittisesti myös esitykseen, jonka mukaan avohuollon tukitoimista voisi jatkossa päättää myös muu hyvinvointialueen viranhaltija kuin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. 

– Avohuollon tukitoimet ovat keskeinen keino ehkäistä huostaanottoja ja vaativat lastensuojelun erityisasiantuntemusta sekä selkeää virkavastuuta. Niistä päättämistä ei voi irrottaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kokonaisvastuusta ilman, että lapsen oikeusturva vaarantuu, Karsio sanoo. 

Kiireellisen sijoituksen lyhentäminen voi heikentää lapsen oikeusturvaa 

Lakiesityksessä esitetään kiireellisen sijoituksen jatkoajan lyhentämistä 30 vuorokaudesta 14 vuorokauteen. Talentian mukaan muutos lisää riskiä puutteellisesti valmistelluista päätöksistä. 

Kiireellisen sijoituksen aikana tehdään usein laajoja selvityksiä, kartoitetaan lapsen läheisverkostoa, arvioidaan tukitoimia ja valmistellaan mahdollisia huostaanottoja. Tähän työhön tarvitaan aikaa.  

– Lapsen elämään pitkäkestoisesti vaikuttavia päätöksiä ei voida tehdä liian kiireessä. Riittävä valmisteluaika on sekä lapsen oikeusturvan että laadukkaan lastensuojelutyön edellytys, Karsio sanoo. 

Lisäksi lakiesitys siirtäisi jälkihuollon nuorten asiakkuuden sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuoltoon esitetty 47 asiakkaan mitoitus koskisi kuitenkin vain erityisen tuen tarpeessa olevia.  

Samaan aikaan työntekijöiden määrä ei lisäänny, vaikka asiakasmäärät kasvavat erityisesti sosionomien vastuulla olevissa palveluissa.  

–  Riskinä on, että palvelujen laatu heikkenee ja ammattilaisten aika lapsille ja nuorille vähenee. Tästä syystä Talentia esittää asiakasmitoitusta kaikkeen perhesosiaalityöhön, Karsio sanoo.  

Talentia pitää lisäksi ongelmallisena mahdollisuutta ylittää asiakasmäärät tilapäisesti, “kun se on välttämätöntä lapsen edun turvaamiseksi ”.  

– Tulkinnanvaraiset mitoitusjoustot johtavat helposti siihen, että lapsen etu jää sivuosaan, Karsio sanoo. 

>> Lue koko Talentian lastensuojelulakia käsittelevä lausunto