Sote-valiokunnan oppositio: Hallituspuolueet ”parantavat” sote-palveluita leikkaamalla ennätysmäärän sote-rahoituksesta

– Hyvinvointialueet odottivat rahoituslain muutokselta ratkaisuja, jotka vahvistaisivat hyvinvointialueiden mahdollisuuksia turvata ihmisten tarvitsemat palvelut. Sen sijaan hallitus tuo eduskuntaan jo kolmannen kierroksen sote-leikkauksia, tällä kertaa ennätyssuurena 388 miljoonan euron kokonaisuutena, kansanedustaja Krista Kiuru sanoo.

Esityksen merkittävin muutos kohdistuu palvelutarpeen kasvun huomioimiseen hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hallitus esittää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuvan SOME-mallin mukaisesta palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin jatkossa vain 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijaan. Lisäksi määräaikaisesta 0,2 prosenttiyksikön korotuksesta luovuttaisiin.

– Kyse ei ole mistään teknisestä tarkistuksesta, vaan puhtaasta säästötoimesta. Hallitus leikkaa etukäteen rahaa tulevista palvelutarpeista samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, kansanedustaja Kim Berg korostaa.

– Kukaan ei ole kyseenalaistanut THL:n palvelutarvearvioita. Päinvastoin asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet siitä, että palvelutarpeen kasvu on todellinen ja kasvava ilmiö. Silti hallitus päättää rahoittaa siitä vain osan, kansanedustaja Ville Merinen kertoo.

Opposition mukaan lähes kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon antaneet asiantuntijatahot arvioivat, että muutos heikentää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää lakisääteiset palvelut.

– Kun rahoitus ei seuraa väestön ikääntymistä eikä kasvavia palvelutarpeita, seuraukset näkyvät ihmisten arjessa. Jonot kasvavat, henkilöstön kuormitus lisääntyy ja ongelmat siirtyvät yhä useammin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen alleviivaa.

Hallitus esittää myös muutoksia palvelutarpeen arvioinnissa käytettäviin tarvetekijöihin. Opposition mukaan muutokset lisäävät epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvinvointialueet tarvitsevat ennustettavuutta ja vakautta.

Opposition tavoitteena oli turvata paremmin hyvinvointialueiden mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Oppositio esitti, että palvelutarpeen etukäteisestä rahoittamisesta ei tule leikata 7 §:ssä, vaan noudattaa THL:n esittämää palvelutarvetta. Kuitenkin hallituspuolueet hylkäsivät opposition muutosesitykset äänin 9–8.

– Hallituspuolueiden niukka enemmistö päätti sivuuttaa asiantuntijoiden varoitukset. Hallitus on valmis ottamaan merkittävän riskin palveluiden saatavuuden kustannuksella, kansanedustaja Aki Lindén sanoo.

Myös 0,2 palvelutarpeen lisäprosentin leikkaus päädyttiin esittämään poistettavaksi niukalla 9-8 enemmistöllä.

– Soteuudistusta säädettäessä viime hallituskaudella haluttiin varmistaa, että palvelutarve olisi arvioitu riittävällä tavalla. Merkittävä palvelutarpeen kasvu 2020-luvun lopulla vaati, että realistiset tarpeet huomioidaan myös rahoituslaissa. Nyt Orpon hallitus kuitenkin arvioi, että vaikka palvelutarve on sama, riittävää rahoitusta ei annetta säästösyistä, toteaa kansanedustaja Krista Kiuru.

Myös siirtymätasauksia koskevassa 35 §ä hallituspuolueet hylkäsivät opposition esitykset äänin 9–8. Kaikissa äänestyksissä muutosesityksiä vastustivat hallituspuolueista kansanedustajat Mia Laiho, Minna Reijonen, Anne Rintamäki, Päivi Räsänen, Pia Sillanpää, Oskari Valtola, Ville Väyrynen, Henrik Wickström ja Mari Kaunistola.

Rahoituslain muutokset on toteutettava tavalla, joka ei vaaranna yksittäisten alueiden palveluja eikä rankaise alueita, jotka ovat hoitaneet talouttaan vastuullisesti.  Palvelutarpeen kasvun leikkaukset ja siirtymätasauksen porrastus rokottavat erityisesti alueita, joilla ei muutenkaan ole rahaa tarpeeksi.

– Esimerkiksi Satakunnan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla hidas kasvu johtuu asukasluvun vähentymisen ohella muun muassa voimassa olevan lain mukaisen siirtymätasauslisän porrastumisesta. On käsittämätöntä, että hallitus haluaa tietoisesti vaarantaa näiden alueiden palvelut leikkaamalla lisää niiltä alueilta, jotka eivät muutoinkaan saa riittävää rahoitusta palveluiden turvaamiseen, sanoo kansanedustaja Suna Kymäläinen.

Hallituksen esityksessä siirretään lisäksi yhä suurempi osa siirtymätasauksien kustannuksista hyvinvointialueiden itsensä kannettavaksi. Opposition mukaan tämä merkitsee käytännössä uusia säästöpaineita alueille.

– Erityisen huolestuttavaa on, että hallitus kohdistaa leikkauksia myös niihin alueisiin, jotka ovat onnistuneet tasapainottamaan talouttaan. Tämä heikentää koko rahoitusjärjestelmän kannustavuutta ja lähettää väärän viestin hyvinvointialueille, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa toteaa.

Valiokunnan kuulemisissa tuotiin esiin huoli siitä, että kyseiset rahoituslain muutokset on valmisteltu siten, että ne kohdistuvat epäedullisemmin niihin hyvinvointialueisiin, joiden talous on tasapainossa. Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen mukaan esityksen valmistelussa on pidetty kohtuullisempana vähentää rahoitusta niiltä hyvinvointialueilta, joiden talous on tasapainossa, koska muutoin sopeutukset voisivat kohdentua heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville alueille.  Orpon hallituksen jäsenet sote-valiokunnassa katsovat kuitenkin päinvastoin, että on väärin säästää parhaiten pärjääviltä ja puolustaa leikkauksia heikoimmassa asemassa oleville alueille. Valiokunnan enemmistö halusi myös lausuntoon kirjattavaksi, että ”olisi perusteltua tukea taloudellisesti haastavassa asemassa olevia hyvinvointialueiden ensisijaisesti muilla lainsäädännön keinoilla kuin koko rahoitusmallia muokkaamalla.”

– Ihmettelen valiokunnan enemmistön toimintaa, sillä kolmen vuoden aikana heikosti pärjäävät alueet, jotka ovat hakeneet lisärahoitusta palveluidensa turvaamiseksi, eivät ole ”lainsäädännön muilla keinoilla” sitä nimenomaan saaneet. Olen jäänyt pohtimaan, ovatko kaikki hallituspuolueet hyväksyneet valiokunnan enemmistön Helsinkiä ja Uuttamaata suosivan linjan valtiovarainministeriön esittämän vastaisesti ja vielä näillä perusteilla, kysyy kansanedustaja Suna Kymäläinen.

– Hallituksen politiikan lopputulos on selvä: hyvinvointialueilta leikataan lähes 400 miljoonaa euroa lisää samaan aikaan, kun palvelutarve kasvaa. Tämä ei vahvista palveluita vaan heikentää niitä. Suomalaiset ansaitsevat parempaa kuin jatkuvia sote-leikkauksia vain siksi, että hallitus ei ole keksinyt mitään muita säästötoimia, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila päättää.