Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa näkyivät valeyrittäjyys ja opiskelijoiden haavoittuva asema

Puutteita palkkauksessa, työaikakirjanpidossa ja työnteko-oikeudessa

Työsuojeluviranomainen valvoi viime vuonna ulkomaisen työvoiman käyttöä yli 1 800 tarkastuksella. Tarkastuksilla valvottiin ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta Suomessa sekä työnteon vähimmäisehtojen toteutumista. Noin joka kymmenennellä tarkastuksella tavattiin työntekijä, jolla ei ollut lupaa tehdä kyseistä työtä Suomessa.

Palkkauksessa havaittiin puutteita noin 40 prosentissa niistä tarkastuksista, joilla valvottiin työnteon vähimmäisehtoja. Puutteet vaihtelivat yksittäisestä maksamattomasta iltalisästä tilanteisiin, joissa työntekijälle ei ollut maksettu lainkaan palkkaa. Useimmissa tapauksissa työsuojeluviranomainen velvoittaa työnantajan korjaamaan palkkauksessa havaitut puutteet. Vakavammissa tapauksissa työsuojeluviranomainen tekee myös ilmoituksen poliisille.

Työaika-asiakirjoissa havaittiin puutteita yli joka toisella tarkastuksella. Palkkauksen oikeellisuutta ei pystytty aina valvomaan, jos työnaikakirjanpitoa ei ollut tai työntekijän todellisuudessa tekemät työtunnit eivät käyneet siitä ilmi.

Työsuojeluviranomainen teki ulkomaisen työvoiman käytön valvonnan havaintojen perusteella poliisille 10 ilmoitusta työperäisestä hyväksikäytöstä. Rikosnimikkeitä olivat kiskonta ja kiskonnantapainen työsyrjintä.

Opiskelijat alttiita työperäiselle hyväksikäytölle

Suomeen kolmansista maista tulleiden opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston Maahanmuuton tunnusluvut -tilastokatsauksista. Valvonnan havaintojen mukaan monilla opiskelijoilla ei ole taloudellisia resursseja Suomessa elämiseen ja heidän tietonsa suomalaisen työelämän pelisäännöistä ovat hyvin puutteellisia. Tämä asettaa monet opiskelijat haavoittuvaan asemaan työmarkkinoilla.

Työnantajavelvoitteita kierrettiin eri tavoin

Valvonnassa havaittiin viime vuosien tapaan tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä olivat sopineet palkattomasta harjoittelusta siten, että työntekijä teki töitä ilmaiseksi vastineeksi lupauksesta palkata hänet yritykseen harjoittelujakson jälkeen. Lisäksi havaittiin runsaasti tapauksia, joissa syntyi epäilys työsuhteen naamioimisesta yrittäjyydeksi pyrkimyksenä kiertää työnantajalle kuuluvia lakisääteisiä maksuja.

Valvonnassa tuli vastaan myös tilanteita, joissa toiseen EU-maahan rekisteröitynyt yritys oli ilmoittanut työntekijöidensä olevan lähetettyjä työntekijöitä, vaikka tosiasiallisesti yritys toimi vain Suomessa. Näin toimimalla työnantajat pyrkivät kiertämään muun muassa velvollisuuttaan vakuuttaa työntekijät. Ilmiö on tuttu myös muista EU-maista.

Tiedonvaihto auttaa suuntaamaan valvontaa riskikohteisiin

Työsuojeluviranomainen kohdentaa valvontaa riskiperusteisesti, missä se hyödyntää laajoja tiedonsaantioikeuksiaan. Valvonnan suuntaamisessa tärkeitä ovat myös toisilta viranomaisilta, kolmannen sektorin toimijoilta ja kansalaisilta saadut vihjeet. Suuri osa ulkomaisen työvoiman käytön tarkastuksista tehdään ennalta ilmoittamatta

Vuonna 2025 eniten valvontaa tehtiin majoitus- ja ravitsemisalalle, rakennusalalle, kausityöhön ja teollisuuteen. Seuraavaksi eniten valvottiin kaupan alaa, kuljetusalaa, kauneudenhoitoalaa, siivousalaa, henkilöstövuokrausta sekä autopesuloita ja -korjaamoita. Näille aloille tehtiin yli 90 prosenttia ulkomaisen työvoiman käytön tarkastuksista.

Lue lisää raportista: Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2025 (pdf).

Raportin ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistaan myöhemmin.