Kotitalousvähennys pitää remonttipyörät pyörimässä – leikkaukset osuivat suoraan yritysten tilauskantaan

Kotitalousvähennys 2026 -tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys vaikuttaa suoraan remontointiin, rakentamisen kysyntään ja alan yritysten työllisyyteen. Vuoden 2025 alussa tehdyt kotitalousvähennyksen leikkaukset näkyivät nopeasti alan yritysten arjessa: yrityksistä 32 prosenttia kertoo tilauskannan vähentyneen merkittävästi ja 40 prosenttia jonkin verran.

”Kotitalousvähennyksen vaikutukset näkyvät nopeasti remontoinnissa, rakentamisen kysynnässä ja alan työllisyydessä. Kotitalousvähennyt tukee koko rakentamisen arvoketjua urakoitsijoista rauta- ja sisustustarvikekauppaan”, Rauta- ja sisustuskauppayhdistys RASI ry:n toimitusjohtaja Riikka Vaaja toteaa.

Lähes puolet lisäisi remontointia – ja taloyhtiöt vähennyksen piiriin

Tutkimuksen mukaan 47 prosenttia kuluttajista lisäisi vähintään melko todennäköisesti kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttöä, jos kotitalousvähennyksen määrä kasvaisi.

Kotitalousvähennyksen kasvattaminen näkyisi suoraan remonttikysynnässä. Niistä, jotka lisäisivät kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttöä, useampi kuin joka kolmas tarttuisi märkätilojen tai keittiön remonttiin (37 %). Lähes yhtä moni tekisi maalaus- tai pintaremontin (35 %), ja neljännes energiaremontin (25 %).

Tutkimus nostaa esiin myös toiveen laajentaa kotitalousvähennystä asunto-osakeyhtiöiden remontteihin. Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoo jättäneensä vähennyksen käyttämättä, koska remontti toteutettiin taloyhtiön kautta, ja 21 prosenttia toivoo taloyhtiöremonttien sisällyttämistä vähennyksen piiriin.

”Kotitalousvähennys vaikuttaa aidosti remonttipäätöksiin ja selvästi useampi haluaisi hyödyntää sen myös taloyhtiöremonteissa”, sanoo Vaaja.

Leikkaukset näkyivät nopeasti yritysten tilauskannoissa

Vuoden 2025 alussa tehdyt muutokset kotitalousvähennykseen näkyivät nopeasti yritysten toiminnassa. Yrityskyselyn mukaan vain 10 prosenttia yrityksistä pitää nykyistä kotitalousvähennyksen tasoa riittävänä asiakkaiden ostohalukkuuden kannalta, kun taas 83 prosenttia arvioi sen jokseenkin tai täysin riittämättömäksi.

Yrityksistä 32 prosenttia kertoo tilauskannan vähentyneen merkittävästi ja 40 prosenttia jonkin verran kotitalousvähennyksen leikkausten seurauksena. Lisäksi 31 prosenttia yrityksistä ilmoittaa vähentäneensä työpaikkoja ja 20 prosenttia kertoo tehneensä lomautuksia. Vaikutukset näkyvät erityisesti rakentamisen, remontoinnin sekä energia- ja talotekniikan aloilla.

”Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen muutokset näkyvät nopeasti yritysten tilauskannoissa, investoinneissa ja työllisyydessä”, Vaaja painottaa.

Pitkäjänteiset päätökset tukevat rakentamista, työllisyyttä ja talouskasvua

RASI pitää kevään kehysriihessä päätettyä kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta oikeansuuntaisena ratkaisuna. Kotitalousvähennyksen vaikutukset näkyvät nopeasti remontoinnissa, korjausrakentamisen kysynnässä ja työllisyydessä. Siksi kotitalousvähennyksen pitkäjänteinen ja ennakoitava kehittäminen on yrityksille tärkeää.

RASI arvioi, että vakaa toimintaympäristö tukisi yritysten investointeja, työllisyyttä ja koko rakentamisen arvoketjun kasvua.

”Kotitalousvähennys tukee remontointia, rakentamisen kysyntää ja alan työpaikkoja koko Suomessa. Sen vaikutukset näkyvät niin talouskasvussa kuin verotuloissa”, Vaaja kiteyttää.

Tietoa tutkimuksesta

Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen toteutti Verian RASI ry:n, Erikoiskaupan liitto ETU ry:n, Suomen Yrittäjien, Suomen Yrittäjänaisten, Suomen Omakotiliitto ry:n, Kiinteistötyönantajat ry:n, Talotekniikkaliiton, Hyvinvointiala Hali ry:n, Sähköteknisen kaupan liitto STK:n sekä Puuteollisuuden toimeksiannosta.

Kuluttajatutkimuksen aineisto kerättiin Verianin käyttämässä vastaajapaneelissa 30.1.–8.2.2026, ja siihen vastasi 2087 suomalaista. Tulokset on painotettu edustamaan 18 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään ± 2,2 prosenttiyksikköä.

Yritystutkimuksen aineisto kerättiin mukana olevien järjestöjen jäsenyrityksiltä 9.2.–20.4.2026. Tutkimukseen vastasi 552 yritystä. Yritysaineiston virhemarginaali on enimmillään ± 4,2 prosenttiyksikköä.