Lisätalousarvion rahoitus oikeudenhoidolle on oikean suuntainen, mutta aivan riittämätön

Juristiliitto on toistuvasti nostanut esiin huolensa oikeudenhoidon puutteellisesta rahoituksesta. Rahoituskriisi uhkasi pahimmillaan käynnistää hyvin nopeat toimet henkilöstön vähentämiseksi tuomioistuimissa ja Syyttäjälaitoksessa. Valtioneuvoston lisätalousarvio lykkää mitä ilmeisimmin välittömien muutosneuvotteluiden uhkaa.

– Nyt saatu lisärahoitus on osoitus siitä, että maan hallitus kuulee oikeudenhoidon toimijoita ja äänekkäästi esiin nostamiamme huolia. Toimet ovat kuitenkin aivan riittämättömiä, toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Liisa Aro.

– Nyt esitetyt euromäärät ainoastaan lykkäävät hieman ongelmia. Isossa kuvassa säästöpaineet eivät ole kadonneet mihinkään ja perusongelmat säilyvät. Toimiva oikeudenhoito ei saa olla riippuvainen vuosittaisista lisätalousarvioista. Tarvitsemme riittävän ja ennakoitavan ylivaalikautisen rahoituksen.

Juristiliitto on erittäin huolestunut Tuomioistuinviraston ja Syyttäjälaitoksen esiin nostamista, jopa satojen henkilöiden vähennystarpeista tulevina vuosina. Aiheesta on kerrottu lisää kevään aikana muun muassa Juristimediassa.

– Käsiteltävien asioiden määrä oikeudenhoidossa on samaan aikaan kasvanut ja resurssit ovat pienentymässä. Henkilöstövähennykset johtavat vääjäämättä ruuhkien pahentumiseen ja käsittelyaikojen venymiseen. Tällainen kehitys ei kuulu talouskasvua ja turvallisuutta hakevaan yhteiskuntaan, Liisa Aro sanoo.

Lue myös Tuomioistuinviraston kannanotto: Tuomioistuinvirasto: Lisätalousarvio ei tuo muutosta tuomioistuinlaitoksen henkilöstön vähentämistarpeeseen.