Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme
5.6.2026 11:50:13 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Kaupungistuminen muokkaa bakteeriyhteisöjä tavoilla, jotka voivat heijastua ihmisen terveyteen ja immuunijärjestelmään. Tähän kokonaisuuteen paneutuu Juulia Mannisen väitöstutkimus, joka tarkastelee kaupunkiympäristön eri piirteiden vaikutuksia sekä ympäristön että ihmisen mikrobistoon.
Manninen havaitsi, että lasten leikkipuistoissa ja päiväkodeissa yleisesti käytössä olevat kumimatot ylläpitivät selvästi köyhempiä ja epävakaampia bakteeriyhteisöjä kuin yhtä karut ja niukkaravinteiset luonnolliset kivipinnat. Tulos viittaa siihen, että keinotekoisten materiaalien valinnalla voi olla suurempi merkitys lasten mikrobialtistukselle kuin aiemmin on ajateltu. Lapsilla varhainen mikrobialtistus on erityisen tärkeää immuunijärjestelmän kehittymisen kannalta.
Myös kaupunkien viheralueiden hoitokäytännöt näyttävät vaikuttavan. Vähemmän intensiivisesti hoidetut puistot, joissa esimerkiksi nurmikko saa kasvaa pidempänä, ylläpitivät monimuotoisempaa mikrobistoa jo puistojen sisäänkäynneillä. Nämä kohdat ovat paikkoja, joiden kautta suurin osa puistoa käyttävistä ihmisistä kulkee ja potentiaalisesti myös altistuu hyödyllisille mikrobeille.
Kaupunkiympäristön saasteet vaikuttavat lasten bakteeristoon
Manninen tutki myös saasteiden vaikutusta. Kaupungeissa elävien lasten koteihin kulkeutuneilla polysyklisillä aromaattisilla hiilivedyillä (PAH) havaittiin yhteys lasten ihon ja suoliston bakteeristoon. PAH-yhdisteet ovat yksi yleisimmistä terveydelle haitallisista saasteryhmistä, ja ne ovat muun muassa syöpävaarallisia. PAH-pitoisuudet korreloivat erityisesti kaupungeille tyypillisten maankäyttöluokkien eli tässä tapauksessa esimerkiksi rakennettujen alueiden kanssa.
– Kotiin kulkeutuneiden PAH-pitoisuuksien yhteydet lasten bakteeristoon olivat huolestuttavia. Näyttäisi siltä, että jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia, Manninen sanoo.
Tutkimus kytkeytyy biodiversiteettihypoteesiin, joka on lähtöisin suomalaistutkijoilta. Sen mukaan ihmistoiminta ja kaupungistuminen muovaavat terveydelle tärkeitä mikrobiyhteisöjä, ja vähentynyt altistuminen monimuotoiselle ympäristön mikrobistolle sekä lisääntynyt altistuminen saasteille voivat olla yhteydessä immuunivälitteisten sairauksien lisääntymiseen.
– Tulokset viittaavat siihen, että melko yksinkertaisilla valinnoilla, kuten luonnollisilla materiaaleilla ja vähäisemmällä hoitointensiteetillä viheralueilla, voimme tukea terveydelle hyödyllistä mikrobialtistusta kaupungeissa. Tarvitsisimme myös tehokkaita keinoja vähentää kaupunkiympäristöjen saastekuormaa, Manninen toteaa.
Tuloksia voidaan soveltaa suoraan kaupunkisuunnittelussa, viheralueiden hoidossa ja esimerkiksi lasten arkiympäristöjen kehittämisessä.
Väitös
FM Juulia Manninen väittelee 5.6.2026 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Environmental Microbiota and Pollution in Urban Environments - Implications for Health-Relevant Exposure". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorio 116, Unioninkatu 35. Vastaväittäjänä on dosentti Anne Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja kustoksena on professori Sarah Butcher bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juulia Manninen
Puh:0503282668juulia.manninen@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vihdat ja vastat heilumaan – Kansalliskirjasto tallentaa nyt suomalaista saunakulttuuria kansalliskokoelmaan14.7.2026 09:38:55 EEST | Tiedote
Kansalliskirjaston kesän teemakeräyksessä tallennetaan sauna-aiheista sisältöä Suomalaiseen verkkoarkistoon, joka on osa kansalliskokoelmaa. Keräys keskittyy tällä kertaa suomalaiseen saunakulttuuriin, saunatapahtumiin ja -yhteisöihin vuonna 2026. Ehdotuksia tallennettavista sauna-aineistoista voi tehdä avoimen verkkolomakkeen kautta 31.8.2026 saakka.
Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö14.7.2026 08:15:29 EEST | Tiedote
Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.
Suurrahoitus biodiversiteetin ja maaperän terveyden yhteyksien selvittämiseen10.7.2026 15:09:26 EEST | Tiedote
Novo Nordisk -säätiö on myöntänyt 10 miljoonan euron rahoituksen Helsingin yliopiston johtamalle tutkimushankkeelle, jossa selvitetään, kuinka maaperän biodiversiteetti vaikuttaa sen terveyteen, tuottavuuteen ja vakauteen.
Yliopistojen C-valintakokeen pisteytyksessä virheitä8.7.2026 17:08:01 EEST | Tiedote
Kokeeseen osallistuneet hakijat voivat tehdä oikaisuvaatimuksen kokeen arvioinnista 16.7.2026 mennessä. Tieto asiasta on lähetetty kokeeseen osallistuneille sähköpostitse.
Aurinkoa vanhempi: tähtitieteilijät ovat löytäneet uusia vihjeitä 3I/ATLAS-komeetan alkuperästä6.7.2026 12:33:00 EEST | Tiedote
Tähtienvälisen 3I/ATLAS-komeetan koostumuksesta on tehty tarkkoja havaintoja Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope -teleskoopilla (ESO:n VLT). Tulokset valottavat komeetan muodostumishistoriaa uudella tavalla ja viittaavat siihen, että se saattaa olla paljon Aurinkoa vanhempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme