Suomen ympäristökeskus kuvaa meriajokasniittyjä droonilla Hangossa

Suomen ympäristökeskus kuvaa droonilla Hangon etelärannoilla viikolla 24 (8.–12.6.2026). Tarkemmat kuvausajankohdat ja paikat määrittyvät lopulta säätilanteen mukaan.

”Tarkoituksemme on kuvata vedenalaisia meriajokaskasvustoja muun muassa Kolavikenin alueella ja Täktbuktenin eteläpuolella. Samoilla alueilla tehdään myös muita kenttätöitä, esimerkiksi kuvataan vedenalaisia videoita. Videoita käytetään todentamaan ilmakuvauksen tuloksia”, kertoo suunnittelija Ari-Pekka Jokinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Hangossa tehtävä kuvaus on osa Suomen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitusta. Työ on osa laajaa meriluonnon suojelua parantavaa Biodiversea Life IP -projektia ja luontotiedon keräämisen menetelmiä kehittävää LUOTI-projektia.

Meriajokasniityt ovat tärkeä luontotyyppi

Meriajokaspohjat ovat hiekka- ja sorapohjilla sijaitsevia vedenalaisia niittyjä, joiden koko vaihtelee muutamista neliömetreistä useisiin hehtaareihin. Meriajokaspohjat ovat vuodesta 2023 asti kuuluneet luonnonsuojelulailla suojeltuihin luontotyyppeihin.

Meriajokaspohjia esiintyy Suomen rannikkovesissä noin 1–8 metrin syvyisillä hiekkapohjilla. Suomen rannikolla meriajokaspohjien esiintymistä rajoittaa murtoveden vähäinen suolaisuus, sillä laji vaatii vähintään 5 promillen suolapitoisuutta. Suomesta tunnetut meriajokasniityt sijoittuvat Rauman ja Sipoon välille. Laajimmat kohteet ovat Salpausselkien ja harjujen vedenalaisissa osissa ulkosaariston hiekka- ja moreenisärkillä.

Meriajokaspohjat ovat tärkeä luontotyyppi, sillä ne tarjoavat suojaa ja ravintoa kaloille ja monille selkärangattomille, jotka eivät selviäisi avoimessa ympäristössä. Meriajokkaan lehdillä ja niiden suojissa elää kotiloita, leväkatkoja ja -siiroja, merietanoita sekä silo- ja särmäneuloja, ja meriajokasniityillä myös pohjaeläinyhteisö on monipuolinen.