ICOMOS puoltaa Aalto Works -esitystä maailmanperintökohteeksi – nimeämispäätös heinäkuussa Unescon kokouksessa Etelä-Koreassa

Museovirasto on Alvar Aalto  säätiön, kansainvälisten asiantuntijoiden sekä sarjan kohteiden omistajien ja käyttäjien kanssa laatinut nimitysehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä.

Aalto Works -sarja koostuu 13 modernia arkkitehtuuria edustavasta rakennuksesta tai alueesta, joilla on merkittävä rooli kansainvälisessä modernismin perinteessä. Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemista kohteista muodostuva sarjaesitys perustuu 1900-luvun kansainvälisen modernin liikkeen ideoihin ja esittelee modernismin vastauksia yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

Aalto Works -sarjaan kuuluvat kohteet ovat Aalto-ateljee, Aalto-talo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen pääkonttori ja Kulttuuritalo Helsingissä; Aalto-kampus, Muuratsalon kokeilutalo ja Säynätsalon kaupungintalo Jyväskylässä; Paimion parantola; Aalto-keskus Seinäjoella; Sunilan asuinalue Kotkassa; Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Vuonna 1965 perustettu ICOMOS (International Council on Monuments and Sites) arvioi esityksen täyttävän maailmanperintökohteen edellytykset ja suosittaa sen sisällyttämistä Unescon maailmanperintöluetteloon arviolla ‘Inscription’.

Virallisesti sarjan sisällyttämisestä maailmanperintöluetteloon päättää maailmanperintökomitea kokouksessaan, joka pidetään 19.–29.7 Busanissa, Etelä-Koreassa.

“Tämä on myönteisin mahdollinen signaali ja uutinen. ICOMOS on arviossaan nähnyt Aaltojen arkkitehtuurin arvon samalla tavalla kuin kansalliset asiantuntijamme ja antanut täyden tukensa esitykselle. Tämä on paras mahdollinen palkinto prosessin tässä vaiheessa”, erikoisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta sanoo.

Maailmanperintökomitea koostuu 21 valtiosta. Tällä hetkellä komiteassa istuvat Armenia, Azerbaidžan, Bangladesh, Grenada, Jamaika, Kazakstan, Kenia, Kuwait, Libanon, Mongolia, Peru, Puola, Korean tasavalta, Senegal, Sveitsi, Togo, Tšekki, Turkki, Ukraina, Tansania sekä Vietnam.

Sarjaesityksessä 13 Aalto-kohdetta

Aalto Works -sarjaan kuuluvat kohteet ovat Aalto-ateljee, Aalto-talo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen pääkonttori ja Kulttuuritalo Helsingissä; Aalto-kampus, Muuratsalon kokeilutalo ja Säynätsalon kaupungintalo Jyväskylässä; Paimion parantola; Aalto-keskus Seinäjoella; Sunilan asuinalue Kotkassa; Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

Aalto Works -maailmanperintöesitys esittelee modernismin vastauksia yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Se korostaa modernismia laajana yhteiskunnallisena ilmiönä, ei vain arkkitehtuurin tyylinä. Nuoren kansakunnan kehityksessä kansalaisten yhdenvertaisuus ja hyvinvointi oli keskeistä, ja tähän pyrittiin investoimalla kaupunkisuunnitteluun, taiteeseen, arkkitehtuuriin ja muotoiluun. Näin arkkitehtuurista ja muotoilusta tuli osa Suomen modernia kansallista identiteettiä.

Aaltojen arkkitehtuuri on maailmanlaajuisesti tunnetuinta ja tutkituinta suomalaista arkkitehtuuria. Se kuuluu modernin arkkitehtuuriperinnön mestariluokkaan, ja Aaltojen töiden vaikutus jatkuu nykyarkkitehtuurissa edelleen. 

Aalto-arkkitehtuuria esitetään Unescon maailmanperintölistalle sarjakohteena, joka laajuudessaan vertautuu esimerkiksi 2010-luvulla hyväksyttyihin LeCorbusierin ja Frank Lloyd Wrightin modernin arkkitehtuurin sarjoihin. Valmisteluun kuuluvan kansainvälisen vertailevan arvioinnin mukaan kohteella on riittävä itsenäinen arvo maailmanperintönä. 

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja Merenkurkun saaristo luontokohteena. Nimetyt kohteet ovat Suomenlinna (liitettiin maailmanperintöluetteloon 1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue (1999) ja Struven ketju (2005). Museovirasto vastaa Suomessa Unescon maailmanperintösopimuksen toimeenpanosta.