Minja Koskela: Hallituksen on kerrottava kansalaisille nettosopeutuksensa todellinen summa

– Eri dokumenteissa on eri luvut ja kokonaisuus on hähmäinen. Toissa viikon luku 6,5 miljardia on vaihtunut 2,8 miljardiin. Miten näin on käynyt? Koskela kysyy.

Huomattava osa hallituksen kerskailemista säästöistä muodostuu oletetuista dynaamisista vaikutuksista. Hallitus on laskenut jopa kaksi miljardia säästöistä työllisyystoimien dynaamisten vaikutusten varaan – sen sijaan Suomessa on ennätystyöttömyys. Toisaalta kun arvioidaan nettovaikutusta julkiseen talouteen on myös hallituksen menolisäykset ja valtion tulopohjaa rapauttavat toimet otettava huomioon. Esimerkiksi päätös alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä vähentää Suomen verotuloja yli 800 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän rahareiän oletetaan paikkaantuvan yhteisöveron dynaamisilla vaikutuksilla, vaikka tästä ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Valtiovarainministeriökin on hiljattain korjannut arviotaan sen itserahoittavuudesta alaspäin.

– Kansalaisilla on oikeus tietää, kuinka paljon tämä hallitus, joka on kerskaillut vastuullisuudellaan leikatessaan köyhiltä ja jakaessaan rahaa rikkaille, on ihan oikeasti julkista taloutta sopeuttanut, Koskela toteaa.

Muut eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat myös sitoutuneet mittaviin 8-11 miljardin nettosopeutuksiin ensi vaalikaudelle. 

– Orpo-Purran hallitus on pistänyt hyvinvointivalition polvilleen leikkauksilla, joiden nettosummaa he eivät näköjään itsekään tiedä, mutta joka jää joka tapauksessa kauas velkajarrusovussa alustavasti päätetystä 8-11 miljardista. Silti muut puolueet kuvittelevat voivansa nettosopeuttaa ensi kaudella tuollaisen poskettoman summan. Nyt olisi korkea aika kuulla niiden konkreettiset ratkaisut siihen, miten tämä ylimitoitettu ja tuhoisa velkajarrusopeutus oikeasti toteutetaan, Koskela toteaa.

– Mutta sitä ennen haluan saada Orpolta ja Purralta vastauksen kysymykseen: Kuinka paljon Orpo-Purran hallitus on nettosopeuttanut? Koskela päättää.