Lapsilisät ovat jääneet jälkeen hintojen noususta – ostovoimasta kadonnut noin kolmannes
9.6.2026 06:00:00 EEST | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Lapsilisien ostovoima on heikentynyt voimakkaasti 2000-luvun aikana, ennen kaikkea siksi, että etuutta ei ole sidottu indeksiin. Tuoreen analyysin mukaan lapsilisät olisivat vuonna 2025 noin puolitoistakertaiset nykyiseen verrattuna, jos niiden taso olisi seurannut kansaneläkeindeksiä vuodesta 2000 lähtien.
Lapsilisien reaaliarvo on laskenut jyrkästi erityisesti inflaation seurauksena. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on pudonnut lähes kolmanneksen ja toisesta lapsesta 38 prosenttia verrattuna 2000-luvun alun tasoon.
Vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on 94,88 euroa kuukaudessa. Jos etuus olisi sidottu indeksiin, vastaava summa olisi noin 156 euroa kuukaudessa. Toisesta lapsesta maksettava lapsilisä olisi indeksikorjattuna noin 174 euroa nykyisen 104,84 euron sijaan.
Lapsilisämenot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana pienentyneet merkittävästi. Nykyrahassa tarkasteltuna menot ovat laskeneet 25 vuodessa yli kolmanneksen: vuoden 2000 noin 2,16 miljardista eurosta vuoden 2025 noin 1,38 miljardiin euroon. Kehitystä selittää vain osittain lapsimäärän väheneminen. Keskeinen syy on lapsilisien tasokorotusten vähäisyys ja indeksisidonnaisuuden puuttuminen.
Indeksisuoja poistettiin kokonaan vuonna 2016
Lapsilisään on tehty 2000-luvulla sekä korotuksia että leikkauksia, mutta pysyvää indeksisuojaa ei ole ollut. Vuosina 2011–2012 lapsilisä oli sidottu kansaneläkeindeksiin, minkä jälkeen indeksit jäädytettiin. Vuonna 2016 indeksisidonnaisuus poistettiin kokonaan laista.
– Ilman indeksisuojaa etuuden arvo rapautuu vähitellen inflaation myötä. Tämä tapahtuu hitaasti ja usein huomaamattomammin kuin suorat leikkaukset, vaikka vaikutukset lapsiperheiden talouteen ovat merkittäviä, Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen selventää.
Indeksisidonnaisuus olisi pitänyt lapsilisän paremmin elinkustannusten kehityksen mukana ja kasvattanut sitä osuutta, jonka lapsilisä kattaa lapsen kustannuksista. Nykyisin lapsilisän arvioidaan kattavan lapsen kustannuksista noin 18–48 prosenttia lapsen iästä riippuen.
Kelan tutkijoiden analyysin mukaan lapsilisien heikentynyt ostovoima näkyy lapsiperheiden toimeentulossa ja lapsiköyhyyden kehityksessä. Arvioiden mukaan indeksiin sidottu lapsilisä olisi vähentänyt pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää noin 21 000 lapsella nykytilanteeseen verrattuna.
Tutkimusnäytön perusteella kaikille maksettavan lapsilisän yleiskorotus ei kuitenkaan ole kustannustehokkain tapa vähentää lapsiköyhyyttä.
– Aiemmissa arvioissa kohdennetut tuet, kuten pienituloisten työttömyysturvan lapsikorotukset tai yksinhuoltajakorotus lapsilisään, ovat osoittautuneet suhteellisesti kustannustehokkaammiksi keinoiksi vähentää pienituloisuutta lapsiperheissä, Räsänen kertoo.
Lisätietoa
Yhteyshenkilöt
Tapio RäsänenerikoistutkijaKela
Puh:020 634 1789etunimi.sukunimi@kela.fiAnneli MiettinentutkimuspäällikköKela
Puh:020 634 4129etunimi.sukunimi@kela.fiLauri MäkinenerikoistutkijaKela
Puh:050 412 0477etunimi.sukunimi@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Handläggningstiderna för de första ansökningarna om allmänt stöd är längre än vanligt hos FPA14.7.2026 12:52:40 EEST | Pressmeddelande
Handläggningen av ansökningar från kunder som ansöker om allmänt stöd för första gången tar för närvarande längre än vanligt hos FPA. Orsaken till att handläggningstiderna är längre just nu är att arbetslösheten har ökat, att många studerande har slutfört sina studier och att många sökandes perioder med inkomstrelaterad dagpenning tar slut. FPA uppskattar att situationen lättar inom de närmaste veckorna.
Yleistuen ensimmäisten hakemusten käsittelyajat ovat Kelassa tavallista pidempiä14.7.2026 12:52:40 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Yleistuen ensimmäisten hakemusten käsittely kestää tällä hetkellä Kelassa tavallista pidempään. Käsittelyaikojen pitenemiseen ovat syinä työttömyyden kasvu, opiskelijoiden valmistuminen ja ansiopäivärahakausien päättyminen. Kela arvioi saavansa tilanteen purettua lähiviikkojen aikana.
Studielån för det kommande läsåret kan lyftas redan i augusti2.7.2026 08:53:46 EEST | Pressmeddelande
Studerande kan lyfta studielån för den kommande höstterminen från början av augusti. Studielånet inverkar också på den studerandes möjligheter att få utkomststöd.
Tulevan lukuvuoden opintolainaa voi nostaa jo elokuussa2.7.2026 08:53:46 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Opiskelijat voivat nostaa tulevan syyslukukauden opintolainaa elokuun alusta alkaen. Opintolaina vaikuttaa myös opiskelijan mahdollisuuteen saada toimeentulotukea.
Student loan funds for the coming academic year can be taken out already in August2.7.2026 08:53:46 EEST | Press release
Students can take out student loan funds for the coming autumn term starting from the beginning of August. The student loan also affects the student’s eligibility for social assistance.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme