Jukolan viestinkin suunnistuskartat tehdään Maanmittauslaitoksen tarkan karttadatan päälle – nopeuttaa suunnistuskartan laatijaa

Maanmittauslaitoksen maastokartta on tuttu monelle retkeilijälle ja metsästäjälle, mutta suunnistuskilpailuissa tarvitaan vielä tarkempaa karttaa.

– Suunnistuskartta poikkeaa huomattavasti maastokartasta. Esimerkiksi pistemäiset kohteet, kuten kivet ja jyrkänteet kuvataan tarkemmin. Myös maaston kulkukelpoisuus, kuten tiheiköt, aukeat alueet ja kivikot kuvataan tarkemmin, koska ne vaikuttavat juoksunopeuteen, kertoo Maanmittauslaitoksen kartoittaja ja vapaa-ajallaan suunnistuskarttoja tekevä Teemu Köngäs.

Maanmittauslaitoksen aineistot luovat kartan perustan

Suunnistuskartta syntyy monivaiheisen prosessin tuloksena. Kartoitus alkaa pohja-aineiston kokoamisella, jossa keskeisessä roolissa ovat Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistot, maastotiedot ja ilmakuvat.

Laserkeilausaineistosta muodostetaan suunnistuskartan tärkeimmät pohja-aineistot, joita ovat esimerkiksi tiheä korkeuskäyrästö ja kasvillisuuden korkeutta kuvaava rasteriaineisto. Laserkeilausaineisto on maanpintaa ja maanpinnalla olevia kohteita kuvaava kolmiulotteinen pistemäinen aineisto.

Näiden tietojen avulla suunnistuskartan tekijälle syntyy ensimmäinen kokonaiskuva alueesta. Maanmittauslaitoksen aineistot tarjoavat valtakunnallisesti kattavan ja tarkan lähtökohdan, mutta ne eivät vielä yksin riitä suunnistuskartaksi.

Ratkaiseva työ tehdään maastossa

Varsinainen suunnistuskartta syntyy maastokartoituksessa, joka on kartanteon työläin ja tärkein vaihe. Suunnistuskartoittajan työn perusidea ei ole vuosien varrella muuttunut. Suunnistuskartan tekijä valitsee ja piirtää suunnistuskartalle tulevat kohteet maastossa tulkintojensa mukaiseksi. Maastotyö vaatii sekä teknistä osaamista että kykyä lukea maastoa suunnistajan näkökulmasta.

Suunnistuskartta ei ole suora kopio todellisuudesta, vaan tarkkaan määritelty ja yleistetty esitys maastosta. Kartantekijä valitsee, mitkä kohteet kuvataan ja miten ne esitetään, jotta kartta olisi selkeä ja luettava.

– Kartantekijä ei täysin itsenäisesti päätä mitä kartalle tulee, vaan häntä sitovat kansainväliset ja kansalliset suunnistuskartan tekoa koskevat ohjeistukset. Jokaisella kartantekijällä on silti oma tyylinsä: osa pyrkii tarkempaan ja osa yleistetympään kuvaukseen, kertoo Köngäs.

Maanmittauslaitos edustettuna Kotka-Jukolassa

Maanmittauslaitoksessa työskentelee paljon aktiivisia suunnistusharrastajia. Moni kartoittajista tekee myös suunnistuskarttoja. Useat työntekijät suuntaavat jälleen Jukolan viestiin, joka pidetään 13.–14.6. Kotkassa. Maanmittauslaitoksella on tapahtumassa vuodesta toiseen vahva edustus. Myös menestystä on tullut, kun joukkue XYZ voitti Jukolan viestin 1958.

Yksi Kotkassa kisaavista on maanmittausinsinööri Meiju Lehtinen. SM-tasollakin kisannut Lehtinen osallistuu Venlojen viestiin siskojensa kanssa ja on edustanut aiemmin myös seuraväreissä. Hän on jo 11. kertaa mukana tapahtumassa.

On lapsuudessa alkaneen suunnistusharrastuksen ansiota, että hän innostui hakeutumaan maanmittausalalle.

– Maantiede, kartat ja paikkatieto ovat aina kiinnostaneet. Lähdin opiskelemaan alaa ammattikorkeakouluun ja pääsin töihin Maanmittauslaitokseen. Nautin työssäni siitä, että saan liikkua maastossa ja kohdata asiakkaita. Suunnistusharrastuksesta on ammatissani paljon hyötyä. On taito liikkua maastossa, vahva suuntavaisto ja kartanlukutaito.