Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi
10.6.2026 13:31:14 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan.
Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava.
Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista.
Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien.
Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.

Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja Uudellemaalle ja saatavuusharkintamallin radikaali korjaus
Helsingin seudun kauppakamari vaatii korkeakoulujen aloituspaikkojen kohdentamista seudun nuorten ja yritysten tarpeita vastaavasti. Uudenmaan osuus 19-vuotiaista on 31 prosenttia, mutta alueen osuus korkeakoulujen aloituspaikoista on jämähtänyt 27 prosenttiin.
Työperäinen maahanmuutto on nostettava osaksi Suomen kasvupolitiikkaa ja hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä tavoitemäärä. Etlan mukaan nettomaahanmuuton pitäisi olla 44 000 henkilöä vuodessa, jotta työvoiman saatavuus saadaan vakaammalle uralle. Puolison työllistyminen on yksi olennaisimmista tekijöistä siinä, jääkö osaaja Suomeen. Tarvitaan toimiva kotouttaminen koko perheelle. Nykyiset palvelut ovat riittämättömiä. Saatavuusharkintamalli on uudistettava radikaalisti ja työ- ja oleskelulupaprosessien kokonaiskestoa on nopeutettava – ei vain yksittäisiä viranomaisvaiheita.
Työperäiseen hyväksikäyttöön on puututtava voimakkaammin. Hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti rakentamisessa, ravintola-alalla ja siivouspalveluissa, ja se vääristää markkinoita. Ennakkovalvontaa on tehostettava, viranomaisten tiedonvaihtoa ja valtuuksia lisättävä ja väärinkäytöksistä kiinni jääville työnantajille on säädettävä liiketoimintakielto.
Valtion on hoidettava osuuteensa liikennejärjestelmän kehittämisessä
Valtion on lisättävä Helsingin seudun MAL-rahoitusta – maankäyttö, asuminen ja liikenne – merkittävästi ja sitouduttava MAL-suunnitelman hankkeisiin. Valtion on rahoitettava valtion väyläverkon investoinnit kokonaan sekä osallistuttava merkittävällä osuudella seudun pikaraitiotieinvestointeihin.
Yritysten investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen edellyttävät selkeää ja vakaata näkymää tulevaan. Maankäytön suunnittelussa tulee tunnistaa ja varata alueita uusiutuvalle energialle, kiertotalousratkaisuille ja niitä tukeville infrastruktuureille.
Kasvua yrityksille: Viron veromalli ja Kanadan teknologian siirtokeskusmalli
Helsingin seudun kauppakamari esittää kahta uutta avausta. Voittovaroja, joita kasvuyritykset käyttävät liiketoimintansa kehittämiseen, ei tule verottaa heti – kannustin pitää kasvun Suomessa Viron mallia vastaavasti. Toiseksi Suomeen tarvitaan teknologian siirtokeskusmalli, jossa pk-yritykset pääsevät TKI-toimintaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa ilman raskaita hankkeita. Kanadassa vastaava malli palvelee vuosittain tuhansia yrityksiä ja on todettu erittäin hyödylliseksi. TKI-lisävähennys on tehtävä pysyväksi.
"Haluamme, että kasvun hedelmät kypsyvät Suomessa. Yksinkertainen muutos verorakenteessa voi ratkaista sen, investoiko yritys täällä vai naapurissa. Samalla pk-yrityksille tarvitaan matalan kynnyksen väylä innovaatiotoimintaan – teknologian siirtokeskusmalli", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Miljardit haussa: Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle
EU:n seuraava rahoituskehys 2028–2034 on lähes 2 000 miljardia euroa. Kansallisilla ja alueellisilla päätöksillä on entistä enemmän painoarvoa, sillä niiden kautta jaetaan yli 40 prosenttia EU:n budjetista. Nykyisellä ohjelmakaudella Uudenmaan rakennerahastovaroista siirrettiin poliittisella päätöksellä noin 90 miljoonaa euroa muille alueille vastoin vaikuttavuusperiaatetta. Rahoitus on jatkossa kohdennettava sinne, missä se tuottaa eniten kasvua, työpaikkoja ja verotuloja koko maalle.
EU:n Verkkojen Eurooppa -välineeseen (CEF) on ehdotettu lähes 80 miljardia euroa seuraavalle kaudelle. Suomi on saatu prioriteettilistalle kolmella yhteydellä, joista kaksi on Helsingin seudulla. Rahoitus ei kuitenkaan muutu investoinneiksi itsestään – se edellyttää hankekypsyyttä ja kansallista vastinrahoitusta. Lentorata on konkreettinen esimerkki hankkeesta, johon CEF-rahoitusta voidaan hakea, mutta vain jos suunnittelu etenee ja Suomi sitoutuu omaan osuuteensa.
Tulevalla kaudella avautuu merkittäviä mahdollisuuksia innovaatiorahoituksessa: Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitus on ehdotettu tuplattavaksi, ja uusi kilpailukykyrahasto tuo lisää välineitä yritysten kilpailukyvyn vauhdittamiseen. Rahat eivät tule odottamalla – ne voitetaan. Uudenmaan hankevalmistelurahoitus on osoittanut, että jokainen sijoitettu euro tulee takaisin lähes 20-kertaisesti. Helsingin seudun kauppakamari vaatii, että hallitusohjelmaan kirjataan EU-rahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen: vastinrahoituksen varmistaminen, pk-yritysten aktiivinen valmentaminen kilpailtuihin hakuihin sekä hankevalmistelurahoituksen palauttaminen valtion budjettiin.
Helsingin seudun kauppakamarin kaikki hallitusohjelmatavoitteet ja 56 ratkaisuehdotusta ovat luettavissa osoitteessa: www.helsinki.chamber.fi.
Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.
Lisätiedot:
Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, +358 50 571 35 64.
Yhteyshenkilöt
Markku LahtinenVaikuttamistyön johtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 50 571 3564markku.lahtinen@chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Ydinkeskustan elinvoima piristymässä – erityisesti vaatekauppa ja ravintola-ala kasvu-uralla21.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan liiketoiminta kehittyi monella mittarilla myönteisesti, vaikka vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä on neljänneksen jäljessä vuotta 2019, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Tekstiili-, vaate- ja jalkinekaupan liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana toista vuotta peräkkäin. Myös ravintola- ja majoitusalan yritykset ovat kasvu-uralla: ravintoloiden liikevaihto ydinkeskustassa on kasvanut vuonna 2025 lähes kymmenen prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Hotellien liikevaihto ylittää vuoden 2019 tason.
Ennakointikamari: Yhä useampi ammattiin valmistunut jatkaa ammattikorkeakouluun Uudellamaalla24.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakoulussa aloittaneista on kasvanut selvästi. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia. Myös ammattikorkeakouluun hakevissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 2010-luvulla kasvanut selvästi. Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattikorkeakoulusta useammin kuin opiskelijat yleensä. ”Uudenmaan tilastot osoittavat, että ammatillinen koulutus on toimiva väylä korkeakouluun. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut syventää osaamistaan ammattikorkeakoulussa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa opiskelu- ja työllisyystilannetta Uudellamaalla. Opiskelutiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uudellamaalla on yhä liian vähän korkeakoulujen aloituspaikkoja24.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme