Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 2025

Määrä oli selvästi suurin rikos- ja pakkokeinotilaston kattamalla aikajaksolla 2009–2025. Sekä aikuisten että alaikäisten uhrien määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta. 

”Täysi-ikäisten uhrien määrä kasvoi peräti neljänneksellä edeltävästä vuodesta.  Alaikäisiä uhreja oli puolestaan reilut seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Aikuisista uhreista selvästi suurin osa oli naisia, kun taas alaikäisissä poikia oli hieman tyttöjä enemmän”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas kertoo. 

Tyttöuhrien määrä kasvoi 1,3 % ja poikauhrien 13,8 % vuodesta 2024.  

”Poikien osuus uhreista on tyypillisesti suurin kaikkein nuorimpien lasten joukossa. Tyttöjen osuus alkaa puolestaan kasvaa, kun lähestytään täysi-ikäisyyttä”, Haapakangas sanoo. 

Poikien kohdalla tekijä oli viime vuonna lähes 90 %:ssa tapauksista uhrin vanhempi. Tytöillä vanhempien osuus oli 80 %. 

Epäilty tyypillisesti mies 

Pari- ja lähisuhdeväkivallasta epäilty on useimmiten mies. Viime vuonna miesten osuus epäillyistä oli 75 %. 

”Täysi-ikäisiin kohdistuneissa rikoksissa miesepäiltyjen osuus oli vielä tätäkin suurempi. Naisten tekemissä rikoksissa uhri oli tyypillisimmin alle 13-vuotias.” 

Naisepäiltyjen osuus alle 13-vuotiaisiin kohdistuneissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli viime vuonna 36 %. 

”Vaikka naisepäiltyjen osuus oli näissä rikoksissa keskimääräistä suurempi, se oli silti miltei puolet pienempi kuin miesten osuus”, Haapakangas toteaa. 

Aikuisiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa yleisin tekijä on nykyinen avo- tai aviopuoliso. Viime vuonna nykyisen puolison osuus epäillyistä oli 47 %. Noin neljäsosassa tapauksista epäilty oli uhrin entinen puoliso. 

”Sekä nykyisten että entisten puolisoiden osuus epäillyistä on laskenut hieman 2010-luvun keskiarvoon verrattuna. Kasvua on nähty puolestaan tapauksissa, jossa epäilty on vanhempaansa väkivaltaa kohdistanut lapsi.” 

Valtaosa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista on pahoinpitelyjä. Viime vuonna pahoinpitelyrikosten osuus oli 76 %. 

”Useampi kuin joka toinen pari- ja lähisuhdeväkivaltarikos oli perusmuotoinen pahoinpitely. Törkeiden pahoinpitelyjen osuus kaikista pahoinpitelyistä oli 2,5 prosenttia ja lievien osuus noin 25 prosenttia. Lievien pahoinpitelyjen osuus on pysynyt viime vuosina suurin piirtein ennallaan, kun taas törkeiden osuus on laskenut”, Haapakangas sanoo. 

Miesten osuus uhreista kasvanut 

Miesten osuus täysi-ikäisistä pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli viime vuonna 26 %. Tämä oli vajaan prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2024. 

”2010-luvun alkuun verrattuna täysi-ikäisten miesuhrien osuus on kasvanut kuitenkin selvästi, jopa noin kuusi prosenttiyksikköä.” 

Täysi-ikäisiin miehiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa epäilty on useimmiten nainen. 

”Naisten osuus oli viime vuonna noin 70 prosenttia. Vuosien 2009 ja 2025 välillä osuus on vaihdellut 62:n ja 70 prosentin välillä. Siten noin 30–38 prosentissa tapauksista tekijänä on ollut toinen mies”, Haapakangas kertoo. 

Nainen sen sijaan kohdistaa vain harvoin pari- ja lähisuhdeväkivaltaa toiseen täysi-ikäiseen naiseen. Naisepäiltyjen osuus aikuisiin naisiin kohdistuneissa pari- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa on ollut vuosien 2009 ja 2025 välillä vain 2–5 prosenttia. 

”Miesten osuus epäillyistä on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 97 prosenttia.” 

Yhä useammin uhrina on ulkomaalaistaustainen 

Viime vuonna noin joka viides perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhri oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaisten uhrien määrä kasvoi 26,7 % verrattuna vuoteen 2024. 

”Ulkomaalaistaustaisten osuus perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli selvästi suurempi kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä. Tämä näkyy sekä aikuisten että aivan erityisesti alaikäisten uhrien kohdalla”, Haapakangas toteaa. 

Viime vuonna alaikäisistä uhreista 26 % oli ulkomaalaistaustaisia. Osuus oli yli kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista alaikäisistä. 

”Kun alaikäisiin kohdistuneiden pahoinpitelyrikosten määrä suhteutetaan suomalaistaustaisten ja vastaavasti ulkomaalaistaustaisten alle 18-vuotiaiden määrään, nähdään, että ulkomaalaistaustaisiin lapsiin kohdistuu yli kaksinkertaisesti perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvia pahoinpitelyitä verrattuna suomalaistaustaisiin.”

Lue myös Kimmo Haapakankaan Tieto&trendit-blogi “Tunnistaako poliisi pari- ja lähisuhdeväkivallan aiempaa paremmin?”.