Suurperheiden äitien työllisyysaste on muita matalampi
10.6.2026 08:02:21 EEST | Tilastokeskus | Tiedote
Vuonna 2025 useampilapsisten perheiden äitien työllisyysaste oli matala verrattuna yksi- ja kaksilapsisiin perheisiin. Myös äidin syntyperä vaikuttaa työmarkkina-asemaan: suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste on korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisten äitien.
Lasten lukumäärä näkyy erityisesti äitien työllisyystilanteessa. Vuonna 2025 yhden tai kahden lapsen äideistä noin 83 % oli työllisiä, kun taas useampilapsisten perheiden äideistä työllisiä oli ainoastaan 65 %. Suurperheiden äitien työllisyysaste on laskenut vuodesta 2022, jolloin se oli 74 %. Suurperheeksi tässä tarkastelussa luokitellaan perhe, jossa on vähintään kolme lasta. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen.
“Suurperheiden äideillä oli yhden ja kahden lapsen äitejä harvemmin työpaikka, johon palata vanhempainvapaan jälkeen. He olivatkin useammin hoitamassa omaa kotitaloutta tai työttöminä”, toteaa yliaktuaari Tarja Baumgartner.
Isien työllisyysaste pysyi puolestaan korkeana perhemuodosta riippumatta. Kolmen tai useampilapsisten isien työllisyysaste oli 87 % vuonna 2025.
“Vaikka työmarkkinat vetivät yleisesti ottaen aiempaa huonommin vuonna 2025, työllisyysasteen lasku kohdistui voimakkaammin suurperheiden äiteihin kuin 1–2 lapsen äiteihin tai isiin. Yksi selitys voi olla suurperheiden äitien keskimäärin matalampi koulutustaso, mikä aiheuttaa helposti vaikeuksia työllistymiseen työmarkkinoiden heikentyessä ”, sanoo Baumgartner.
Myös syntyperä on yhteydessä äitien työmarkkina-asemaan. Ulkomaalaistaustaisten äitien työllisyysaste oli peräti 30 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisten äitien työllisyysaste, joka oli viime vuonna 86 %.
“Ulkomaalaistaustaisten äitien matalampaa työllisyysastetta suomalaistaustaisiin äiteihin verrattuna selittää muun muassa äitien ja lasten ikä sekä työllistymisen vaikeus. Ulkomaalaistaustaiset naiset ovat keskimäärin nuorempia ja heillä on useammin alle kouluikäisiä lapsia”, Baumgartner kertoo.
“Työttömyyden kasvaessa työmarkkinoille pääsyn vaikeutuminen näkyy niin pienten lasten äideillä ylipäätään kuin ulkomaalaistaustaisillakin. Vuonna 2025 ulkomaalaistaustaiset äidit olivatkin suomalaistaustaisia äitejä useammin työttöminä, opiskelemassa tai hoitovapaalla”, Baumgartner jatkaa.
Työllisyysasteita tulkittaessa on huomioitava, että ansiosidonnaisella vanhempainvapaalla olevat lasketaan työvoimatutkimuksessa työllisiksi, vaikka he eivät olisikaan tosiasiallisesti töissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja BaumgartnerYliaktuaari
Puh:029 551 3561tarja.baumgartner@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Opastinsilta 12
00520 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä nousi ennätykseen vuonna 20259.6.2026 08:02:55 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon viime vuonna tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli kaikkiaan 15 500 uhria, mikä oli viidenneksen enemmän kuin vuonna 2024.
Vieraskieliset perheet yleistyneet – ukrainalaisia perheitä jo lähes 7 0001.6.2026 08:04:20 EEST | Tiedote
Suomessa 8 % kaikista perheistä oli vuonna 2025 sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot olivat vieraskielisiä. Osuus on sama kuin vuotta aiemmin. Pitkällä aikavälillä kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Vuonna 1995 vieraskielisiä perheitä oli vain 1 % kaikista perheistä.
Suomen talous ampaisi laajaan kasvuun tammi-maaliskuussa – yhtenä syynä puolustusinvestoinnit29.5.2026 08:02:40 EEST | Tiedote
Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,9 % edellisen vuosineljänneksen tasolta. Kysyntää kasvattivat investointien, viennin sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Pahoinpitelystä epäilty yhä useammin alaikäinen – naisuhrien määrä kasvoi voimakkaasti vuonna 202527.5.2026 08:07:14 EEST | Tiedote
Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäiltyjen alaikäisten määrä nousi vuonna 2025 jälleen uuteen ennätykseen. Alle 18-vuotiaita epäiltyjä oli lähes 7 500, mikä oli noin 17 % enemmän kuin vuonna 2024.
Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2025 – maankäyttösektori oli jälleen päästölähde22.5.2026 08:01:08 EEST | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ilman maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektoria (LULUCF) olivat viime vuonna 36,5 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Kokonaispäästöt laskivat 2,7 miljoonaa tonnia eli 7 % vuodesta 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme