Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä
10.6.2026 09:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
- EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia.
- CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista.
- Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia.
- Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

EU:n hiilirajamekanismin tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa eli tilannetta, jossa unionin ilmastosääntelystä johtuva hiilen hinnoittelu siirtää tuotantoa maihin, joissa sääntely on löyhempää. Tällä hetkellä mekanismi koskee teollisuuden valmistusprosessin suoria päästöjä raudan, teräksen ja alumiinin valmistuksessa. EU harkitsee kuitenkin vuonna 2027, tullaanko järjestelmää laajentamaan näissä tuoteryhmissä myös epäsuoriin päästöihin, eli tuotannossa kulutetun sähkön aiheuttamiin päästöihin.
Samalla komissiossa pohditaan, miten mahdollinen laajennus sovitetaan yhteen nykyisen päästökaupan epäsuoran kustannustuen (Suomessa teollisuuden sähköistämistuki) kanssa ja millainen on laajennuksen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn.
Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tänään julkaistussa tutkimuksessa Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etla Raportti 178) on simuloitu eri skenaarioita hiilirajamekanismin laajennuksen ja tukimuutosten vaikutuksista. Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö.
Tuonnin reagointi CBAM-laajennukseen on arvion mukaan merkittävintä alumiinisektorilla, mutta raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia.
Muuttuuko teollisuuden kilpailuasetelma EU:ssa ja Suomessa?
Epäsuoran kustannustuen, kuten Suomessa käytössä olevan teollisuuden sähköistämistuen, tavoitteena on ollut ehkäistä hiilivuotoa sekä turvata teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuus on ollutkin huolissaan kilpailukyvyn menettämisestä, kun sähköistämistuki tänä vuonna päättyy.
Tukea on myönnetty Suomessa eniten paperiteollisuudelle, mutta sen piirissä on ollut myös joitakin terästä tuottavia laitoksia. Terässektorilla CBAM-laajennus vähentäisi sähköistämistuen loppumisesta mahdollisesti seuraavaa hiilivuotoriskiä. Samalla se kuitenkin nostaisi tuontihintoja jonkin verran. Vaikutukset kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä materiaaleja hyödyntäviin toimialoihin eli rakentamiseen ja konepajateollisuuteen, missä kustannuspaineet voivat kasvaa.
– Arviomme mukaan alumiinissa kustannusvaikutus voi olla noin 4–9 prosenttia ja raudassa sekä teräksessä noin 1–2 prosenttia tuonnin arvosta. CBAM-laajennus yhdistettynä sähköistämistuen päättymiseen ei kuitenkaan näyttäisi muodostavan merkittävää riskiä teollisuuden kilpailukyvylle, arvioi Etlan vanhempi tutkija Maria Wang.
EU:n hiilitullien laajennus epäsuoriin päästöihin on tutkijoiden mukaan linjassa EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa ja vahvistaa hiilen hinnoittelun kattavuutta ilman merkittäviä häiriöitä kauppavirtoihin.
– Toki politiikkakokonaisuuden arvioinnissa on Suomessakin syytä huomioida myös muiden EU:n jäsenvaltioiden erilaiset tukikäytännöt ja niiden mahdolliset vaikutukset, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Wang, Maria & Kuusi, Tero: Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etla Raportti 178)

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria WangVanhempi tutkija, ETLA
Puh:040 741 0270maria.wang@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat




Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Muistutuskutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3025.5.2026 10:48:12 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Kutsu medialle: Mistä syntyy uusi kasvu? Tervetuloa Etlan seminaariin 26.5. klo 9.3020.5.2026 10:05:00 EEST | Kutsu
Miten suomalaiset toimialat ovat pystyneet sopeutumaan maailmankaupassa tapahtuviin muutoksiin muihin EU-maihin verrattuna? Miten ulkomaankaupassa ja ympäristösääntelyssä tapahtuvat muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten innovaatioihin? Mikä on kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä Suomen teollisuudessa?
Muistutuskutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset18.5.2026 14:15:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme