Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä

10.6.2026 09:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
  • EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia.
  • CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista.
  • Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia.
  • Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan vanhempi tutkija Maria Wang & tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan vanhempi tutkija Maria Wang & tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

EU:n hiilirajamekanismin tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa eli tilannetta, jossa unionin ilmastosääntelystä johtuva hiilen hinnoittelu siirtää tuotantoa maihin, joissa sääntely on löyhempää. Tällä hetkellä mekanismi koskee teollisuuden valmistusprosessin suoria päästöjä raudan, teräksen ja alumiinin valmistuksessa. EU harkitsee kuitenkin vuonna 2027, tullaanko järjestelmää laajentamaan näissä tuoteryhmissä myös epäsuoriin päästöihin, eli tuotannossa kulutetun sähkön aiheuttamiin päästöihin.

Samalla komissiossa pohditaan, miten mahdollinen laajennus sovitetaan yhteen nykyisen päästökaupan epäsuoran kustannustuen (Suomessa teollisuuden sähköistämistuki) kanssa ja millainen on laajennuksen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn.

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tänään julkaistussa tutkimuksessa Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etla Raportti 178) on simuloitu eri skenaarioita hiilirajamekanismin laajennuksen ja tukimuutosten vaikutuksista. Tutkimuksen on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö.

Tuonnin reagointi CBAM-laajennukseen on arvion mukaan merkittävintä alumiinisektorilla, mutta raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia.

Muuttuuko teollisuuden kilpailuasetelma EU:ssa ja Suomessa?

Epäsuoran kustannustuen, kuten Suomessa käytössä olevan teollisuuden sähköistämistuen, tavoitteena on ollut ehkäistä hiilivuotoa sekä turvata teollisuuden kilpailukykyä. Teollisuus on ollutkin huolissaan kilpailukyvyn menettämisestä, kun sähköistämistuki tänä vuonna päättyy.

Tukea on myönnetty Suomessa eniten paperiteollisuudelle, mutta sen piirissä on ollut myös joitakin terästä tuottavia laitoksia. Terässektorilla CBAM-laajennus vähentäisi sähköistämistuen loppumisesta mahdollisesti seuraavaa hiilivuotoriskiä. Samalla se kuitenkin nostaisi tuontihintoja jonkin verran. Vaikutukset kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä materiaaleja hyödyntäviin toimialoihin eli rakentamiseen ja konepajateollisuuteen, missä kustannuspaineet voivat kasvaa.

– Arviomme mukaan alumiinissa kustannusvaikutus voi olla noin 4–9 prosenttia ja raudassa sekä teräksessä noin 1–2 prosenttia tuonnin arvosta. CBAM-laajennus yhdistettynä sähköistämistuen päättymiseen ei kuitenkaan näyttäisi muodostavan merkittävää riskiä teollisuuden kilpailukyvylle, arvioi Etlan vanhempi tutkija Maria Wang.

EU:n hiilitullien laajennus epäsuoriin päästöihin on tutkijoiden mukaan linjassa EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa ja vahvistaa hiilen hinnoittelun kattavuutta ilman merkittäviä häiriöitä kauppavirtoihin.  

– Toki politiikkakokonaisuuden arvioinnissa on Suomessakin syytä huomioida myös muiden EU:n jäsenvaltioiden erilaiset tukikäytännöt ja niiden mahdolliset vaikutukset, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Wang, Maria & Kuusi, Tero: Hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin: vaikutukset Suomelle (Etla Raportti 178)

Kuvio 1. Suomessa tuotettujen CBAM-tuotteiden arvo vuositasolla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan vanhempi tutkija Maria Wang & tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan EU:n kaavailema CBAM-laajennus yhdistettynä epäsuoran kustannustuen päättymiseen lisäisi tuonnin kustannuksia ja samalla vähentäisi tuontia muutamia prosentteja, jolloin hiilivuotoriski pienenisi. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan vanhempi tutkija Maria Wang & tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Lataa
Kuvio 1. Suomessa tuotettujen CBAM-tuotteiden arvo vuositasolla.
Kuvio 1. Suomessa tuotettujen CBAM-tuotteiden arvo vuositasolla.
Lataa
Vanhempi tutkija Maria Wang, Etla
Vanhempi tutkija Maria Wang, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari nyt katsottavissa myös verkossa8.9.2026 10:57:39 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa on nyt julkaistu kokonaisuudessaan tallenteena verkossa. Etla juhli merkkipäiväänsä 2. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden johtavia asiantuntijoita kuin yrityselämää ja päättäjiä. Tilaisuuden teemana oli Suomi vuonna 2051 ja lavahaastattelussa Suomen haasteita ja vahvuuksia pohti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Etla: Pohjoismaisissa arvoketjuissa piilee huomattava altistuminen Euroopan ulkopuolelle7.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Pohjoismaiden välisessä kaupassa piilee merkittävä ja näkymätön riippuvuus Euroopan ulkopuolisista maista, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Keskimäärin 11 prosenttia muista Pohjoismaista tulevasta välituotetuonnista on arvoketjun toisessa portaassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, ja suuri osa siitä muodostuu tuonnista Kiinasta ja muista BRICS+-maista. Tutkijoiden mukaan pelkkä hankinta lähialueiltakaan ei takaa enää huoltovarmuutta kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa.

Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.

Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.

Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye