Kopiosto: Tekoäly käyttää suomalaisia teoksia, mutta pelisäännöt puuttuvat

“Suomi ei voi rakentaa tekoälytulevaisuutta luovan työn kustannuksella. Jos teoksia käytetään tekoälyn kouluttamiseen ilman lupaa ja korvausta, murennetaan samalla kulttuurin ja sisältöalan taloudellista perustaa”, sanoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen.

Kopiosto esittää seuraavalle hallituskaudelle useita toimia, joilla tekijänoikeuskäytännöt päivitetään tekoälyn aikakauteen, luovan työn korvaukset turvataan ja kulttuurin rahoitusta vahvistetaan.

Tekijänoikeus on reilun, toimivan ja kilpailukykyisen luovan talouden perusta. Luovilla aloilla on Suomessa huomattavaa hyödyntämätöntä potentiaalia: esimerkiksi Kulttuuripoliittisessa selonteossa tavoitteeksi asetettiin, että luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ajantasaista ja ennakoitavaa sääntelyä, toimivia korvausjärjestelmiä ja riittävää julkista tukea.

”Suomalaiset teokset kertovat yhteistä tarinaamme, rakentavat siltoja välillemme ja auttavat kuvittelemaan tulevaisuutta. Luovan työn edellytysten varmistaminen niin tekijänoikeuden kuin riittävän tuen osalta turvaa koko yhteiskuntaamme ja vahvistaa hyvinvointia”, Niiranen painottaa.

Kopioston keskeiset tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle

• tekijänoikeuslainsäädäntöä päivitetään vastaamaan tekoälyn aikakautta
• luovan työn ammattilaisille turvataan asianmukaiset korvaukset kaikista teosten käyttötavoista
• yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä uudistetaan EU-oikeuden mukaiseksi
• kulttuurin rahoitus nostetaan yhteen prosenttiin valtion budjetista
• luovien alojen alkuvaiheen rahoitusta vahvistetaan pysyvästi

Erityisen kiireellisenä Kopiosto pitää yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista. Nykyinen budjettirahoitteinen malli ei vastaa EU-oikeuden lähtökohtia, ja järjestelmä tulisikin uudistaa tallennusmaksupohjaiseksi, kuten kaikissa muissakin EU-maissa. Lisäksi hyvityksen tulee vastata suuruudeltaan sitä haittaa, joka teosten yksityisestä tallentamisesta aiheutuu ja kattaa myös kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset.

”Luovien alojen vahvistaminen ei ole vain kulttuuripolitiikkaa vaan myös kasvupolitiikkaa. Samalla kyse on siitä, että Suomessa syntyy jatkossakin uusia teoksia. Tekijyyttä ja kulttuuriyrittäjyyttä tukevien rakenteiden on oltava kunnossa”, Niiranen sanoo.

Toimivien rakenteiden lisäksi tarvitaan panostuksia teosten rahoitusten alkupäähän. Viime vuosina luovan alan tuotekehitys ja sisällöntuotanto ovat tehostuneet tekoälyn ja muiden teknologisten mahdollisuuksien myötä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä.

”Kun luova ala elää murroksessa, korostuu erityisesti aikaisen vaiheen tukien merkitys. Luovan alan yrittäjät ja tekijät uskaltavat kokeilla ja yrittää, mutta he tarvitsevat alkuvaiheen tukea riskien madaltamiseen. Tähän tarpeeseen voimme vastata DigiDemo- ja Creademo -tuilla sekä Kehittämö-ohjelmalla, joiden rahoitus on turvattava ensi vaalikaudella”, sanoo Kopioston osana toimivan Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin johtaja Ulla Simonen.