Kennelliiton hallitusohjelmatavoitteet 2027-2031: Vastuullisen koiranomistamisen ja koiratoiminnan tukeminen on yhteiskunnan etu

Suomessa on arviolta 800 000 koiraa, ja joka neljännessä kotitaloudessa asuu koira (Taloustutkimus 2023). Koirilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli ihmisten hyvinvoinnin tukena. Koiraharrastus tuo euroja kansantalouteen ja työllistymismahdollisuuksia eri-ikäisille ihmisille ympäri Suomen. 

- Meidän tavoitteemme on, että tulevassa hallitusohjelmassa tehdään tietoisia valintoja, jotka tukevat vastuullista koiranpitoa, varmistavat toimivan ja vaikuttavan sääntelyn sekä estävät ongelmien siirtymisen valvonnan ulkopuolelle, listaa Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza.

Saavutettavat ja kohtuuhintaiset eläinlääkäripalvelut koko Suomeen

Tällä hetkellä eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja hinta vaihtelevat merkittävästi Suomessa eri alueilla. Hoitoon pääsy voi riippua asuinpaikasta, ja korkea hintataso estää osaa omistajista viemään koiriaan ajoissa hoitoon.

Kennelliiton ehdotus:

• Eläinlääkäripalveluiden saavutettavuus ja kohtuullinen hintataso turvataan koko maassa myös seuraeläinten omistajille.
  
  
• Eläinlääkäripalveluiden arvonlisäveroa lasketaan. Samalla tulee varmistaa, että hinnanerotus ei siirry suoraan kuluttajahintoihin.
  
  

Eettisesti ohjattu metsästyskoiratoiminta turvattava

Noin joka kymmenes koira on vuosittain omistajansa mukana metsällä. Koiralla on merkittävä tehtävä niin eräperinteen, riistakantojen sääntelyn kuin eettisen metsästämisen kannalta. Metsästyskoiratoiminnalla on Suomessa vakiintunut rooli, ja siksi sen ohjauksella on suora merkitys eläinten hyvinvoinnille. Järjestäytynyt ja koulutukseen perustuva toiminta on tärkeä turvata jatkossakin, sillä se edistää koirien asianmukaisen kohtelun ja riistaeläinten tarpeettoman kärsimyksen minimoinnin toteutumista.

Kennelliiton ehdotus:

• Turvataan edellytykset eettisiin periaatteisiin pohjautuvalle metsästyskoiratoiminnalle niin viranomaisyhteistyössä kuin riistakantojen hallinnassakin.
  
  

Ruokaviraston koirarekisteristä tehokkaampi keino torjua ongelmia

Toimiva viranomaisrekisteri on yksi tehokkaimmista keinoista edistää vastuullista koiranpitoa ja ehkäistä ongelmia ennalta. Nykyisin viranomaisrekisterin mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti. Kun tietoa ei pystytä käyttämään tehokkaasti, myös valvonnan vaikuttavuus jää vajaaksi. 

Kennelliiton ehdotus:

• Ruokaviraston koirarekisteriä kehitetään siten, että se tukee tehokkaasti eläinten hyvinvointia, vastuullista kasvatusta sekä pentutehtailun ja laittoman tuonnin torjuntaa.
  
  
• Ruokaviraston koirarekisterin tietosisältöä kehitetään niin, että se mahdollistaa koirien alkuperän ja taustojen paremman jäljitettävyyden.
  
  

Vastuullinen jalostus tukee koirien terveyttä

Koiranjalostus ohjaa parhaimmillaan kohti terveempiä ja hyvinvoivempia koiria. Huonosti toteutettu koirien lisäännyttäminen voi heikentää tätä kehitystä. Siksi on tärkeää, että jalostussäännökset koskevat koko koirakantaa.

Toimivan sääntelyn tulee olla selkeää, ennakoitavaa ja perustua tutkittuun tietoon. Sääntelyn tulee ohjata vastuulliseen, koirien terveyttä edistävään toimintaan ja mahdollistaa tehokas valvonta myös järjestäytymättömässä toiminnassa.

Kennelliiton ehdotus:

• Koirien jalostusta koskevaa sääntelyä kehitetään siten, että se perustuu tutkittuun tietoon, edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukee vastuullista kasvatustoimintaa.
  
  
• Varmistetaan koirien jalostuksen valvonnalle riittävät resurssit.
   

EU:n jalostussääntely toimimaan myös todellisuudessa konkreettisesti koirien hyväksi

Suomi on edelläkävijä rotukoirien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Koiria kasvatetaan meillä pääosin pienimuotoisesti ja kotioloissa. Yli 70 prosenttia koirakannasta on Kennelliiton rekisterissä, kun tilanne monessa muussa EU-maassa on toinen. Koiranjalostus perustuu yhä enemmän avoimesti jaettuun tietoon, terveystutkimuksiin ja pitkäjänteiseen seurantaan. Tämä mahdollistaa koirien hyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen.

EU-sääntelyn toimeenpanossa on varmistettava, että nämä vahvuudet säilyvät. Yhdenmukainen sääntely ei saa heikentää toimivia kansallisia käytäntöjä tai johtaa tilanteeseen, jossa sääntely ohjaa toimintaa harmaalle alueelle, jossa toimintaa on vaikea valvoa.

Kennelliiton ehdotus

• Hyödynnetään EU-sääntelyn kansallinen liikkumavara täysimääräisesti koirien ja kissojen hyvinvointia koskevassa lainsäädännössä ottaen huomioon kansalliset olosuhteet, toimintamallit ja kulttuurierot.
  
  
• Arvioidaan EU-sääntelyn toimeenpanoa käytännön toimivuuden ja koirien ja kissojen hyvinvointivaikutusten näkökulmasta ja edistetään tarvittaessa muutoksia asetukseen ja niiden liitteisiin Suomessa hyväksi havaittujen käytäntöjen pohjalta.
  
  

Riittävät resurssit, valvonta ja selkeä toimintaympäristö tukemaan toimivaa sääntelyä

Eläinten hyvinvointia koskevan sääntelyn vaikuttavuus ratkaistaan lopulta arjessa. Keskeistä on, että sääntely on toteuttamiskelpoinen, sitä voidaan valvoa tehokkaasti ja se tukee vastuullista toimintaa koko kentällä.

Kennelliiton ehdotus:

• Eläinten hyvinvointiin liittyvien lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanossa varmistetaan, että käytettävissä olevat eläinlääkäriresurssit ovat riittävät ja tarkoituksenmukaiset.
  
  
• Sääntelyn toimeenpanossa hyödynnetään viranomaisten ohjauksessa ja puutteellisia resursseja paikkaamassa toimivia kolmannen sektorin, kuten Suomen Kennelliiton omavalvontamalleja eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
  
  

Selkeä verotus tukemaan vastuullista koirankasvatustoimintaa

Kaikki koirankasvatuksesta saatava tulo on Suomessa veronalaista. Koirankasvatuksen verotuskohtelun on oltava selkeää ja ennakoitavissa.

Kennelliiton ehdotus:

• Tulonhankkimis- ja elinkeinotoiminnassa koirankasvatuksen kulujen vähennysoikeuden tulee olla huomattavasti nykyistä laajempi. Koirien elantomenojen tulee olla vähennyskelpoisia aivan samalla tavalla kuin missä tahansa muussa liiketoiminnassa. Tämä edistää koirien hyvinvointia ja vastuullista koirankasvatusta.
  
  
• Selkeytetään ja yhdenmukaistetaan koirien kasvatustoimintaan liittyvää verotuskäytäntöä ja ohjeistusta, jotta toiminta on yhdenvertaisessa asemassa muun elinkeinotoiminnan kanssa ja harmaata taloutta voidaan ehkäistä.