Kokoomuksen Kilpi: Lapsen ei pidä joutua katsomaan väkivaltaa kotonaan – Suomeen säädettävä lapsirauharikos

Kokoomuksen poliisikansanedustaja Marko Kilven mukaan yksikään lapsi ei saa jäädä näkymättömäksi väkivallan uhriksi vain siksi, ettei häneen ole kohdistettu suoraa fyysistä väkivaltaa.

– Liian moni lapsi joutuu elämään kodissa, jossa väkivalta on osa arkea. Lapsi näkee, kuulee ja kantaa seuraukset mukanaan pitkälle aikuisuuteen. Väkivallan todistaminen on lapselle itsessään vakava haitta, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia pitkälle aikuisuuteen, Kilpi sanoo.

Kokoomus esittää tuoreessa tavoiteohjelmassaan lapsirauharikoksen säätämistä, jota puolue on aiemminkin esittänyt osana lastensuojelun kehittämistä

Tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin myös ne lapset väkivallan uhreiksi, jotka joutuvat todistamaan lähisuhdeväkivaltaa tai seksuaalirikoksia ja kriminalisoida lapsen altistaminen lähisuhdeväkivallan tai seksuaalirikoksen todistajaksi.

– Lainsäädäntö ei tällä hetkellä tunnista riittävän vahvasti sitä vahinkoa, jonka väkivallan näkeminen lapselle aiheuttaa. Lapsi on väkivallan uhri myös silloin, kun hän joutuu näkemään tai kuulemaan sitä. Uudistuksen myötä lapsi saisi vahvemman suojan lain edessä, ja väkivallalle altistaminen olisi nykyistä selkeämmin rikos, Kilpi sanoo.

Lapselle vanhempien välinen väkivalta voi olla äärimmäisen traumatisoiva kokemus.

– Lapsi ei väkivaltatilanteessa kykene käsittelemään asiaa samalla tavalla kuin aikuinen. Lapsi ei välttämättä ainoastaan pelkää, että väkivallan kohteena oleva vanhempi voisi kuolla, vaan hyvin usein lapsi kokee aidosti, että nyt oma vanhempi kuolee väkivallan seurauksena. Se tekee tilanteesta lapselle äärimmäisen rajun, traumatisoivan ja paljon konkreettisemman. Sen rajumpaa kokemusta on vaikea pienelle lapselle kuvitella. Siksi myös väkivallan näkeminen voi lapselle olla hyvinkin vaurioittavaa, ja se puolestaan on omiaan aiheuttamaan ongelmia ja oireita, jotka varsinkin hoitamattomina tulevat hyvin usein vaikuttamaan monellakin tapaa koko loppu elämän ajan, Kilpi sanoo.

Kilven mukaan väkivallan ehkäisyssä ratkaisevaa on myös varhainen tunnistaminen.

– Vastuuta avun hakemisesta ei mitenkään voi sysätä pienelle lapselle tai vasta kasvavalle nuorelle. Päiväkotien, koulujen, neuvoloiden ja terveydenhuollon ammattilaisilla on ratkaiseva ja tärkeä rooli väkivallan tunnistamisessa. Mitä aikaisemmin lapsi saa apua ja tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on turvalliseen lapsuuteen ja parempaan elämään, Kilpi sanoo.