Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueen kasvihuonekaasupäästöt laskivat hieman

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat. Vuonna 2024 päästöt laskivat kussakin alueen maakunnassa 2 % vuodesta 2023. Suurimmat päästölähteet olivat kaikissa maakunnissa tieliikenne ja maatalous.  Etelä-Karjalassa tämän lisäksi suuria päästölähteitä olivat työkoneet, Kymenlaaksossa teollisuus ja Päijät-Hämeessä kaukolämpö.

Myös asukaskohtaiset päästöt laskivat Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella 2 % edellisvuodesta. Vuoden 2005 jälkeen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 41 %.

Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme tavoittelevat hiilineutraaliutta 

Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme ovat HINKU-maakuntia ja tavoittelevat 80 % kasvihuonekaasujen päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Etelä-Karjalassa ilmastotyötä vie eteenpäin Hiilineutraali Etelä-Karjala -tiekartta, joka kuvaa maakunnallisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Pääosaan Etelä-Karjalan kunnista on laadittu ilmastosuunnitelma ja asetettu päästövähennystavoitteita. Maakunta on sitoutunut tavoittelemaan vähähiilisen HINKU-maakunnan statusta.

Kymenlaakson tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä. Kymenlaaksossa ilmastotavoitteita edistetään mm. maakuntaohjelman ja Hiilineutraali Kymenlaakso 2.0 -tiekartan kautta. Tiekartassa tarkastellaan alueen päästöjä sektoreittain ja tunnistetaan päästövähennystoimia tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän lisäksi Kymenlaaksoon on juuri valmistunut ilmastomuutoksen sopeutumisen suunnitelma (painossa).

Päijät-Hämeen tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2030. Päijät-Hämeen kaikki kunnat kuuluvat HINKU-verkostoon ja kunnilla on oma ilmastosuunnitelma tai asetettu päästövähennystavoite. Ilmastotyötä vie eteenpäin Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelma ja Päijät-Hämeen ilmastotyöryhmä

Valtakunnallisella tasolla päästöt jatkavat laskuaan

Valtakunnallisesti kuntien käyttöperustaiset kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4 % vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu erityisesti energiantuotannon päästövähennyksistä. Pidemmällä aikavälillä ilmastopäästöt ovat laskeneet 39 % vuosina 2005–2024.

Suomen ympäristökeskus (Syke) laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä. Laskennassa ei ole mukana päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttö, teollisuuden sähkönkulutus eikä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä (LULUCF-sektori).

Hiilinielujen tilanteesta valtakunnallisesti voi hakea tietoa Syken julkaisemasta tuoreesta laskurista, jolla voi tarkastella hakkuiden vaikutuksia hiilinieluihin. 

Elinvoimakeskukset palvelevat ilmastotyössä alueilla ja valtakunnallisesti

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneissa elinvoimakeskuksissa tehdään monipuolista ilmasto- ja kiertotaloustyötä alueiden kokonaiskestävyyden ja elinvoiman edistämiseksi. Alueellisten elinvoimakeskusten lisäksi ilmastokysymysten asiantuntemusta on saatavilla Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta (taakanjakosektori, kiertotalous) sekä Lapin elinvoimakeskuksesta (maankäyttösektori, maatalous).