Vihreiden Hopsu kritisoi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon Lähi-Idän konfliktin liian suppeaa käsittelyä: Suomen pitää edetä Palestiinan tunnustamisessa

Hopsun mukaan selonteko epäonnistuu selkeässä kannanmuodostuksessa Lähi-Idän konfliktiin ja Israelin laittoman toiminnan tuomitsemisessa Palestiinassa ja Etelä-Libanonissa.

– Selonteko ei tuomitse Israelin jatkuvaa kansanmurhaa Palestiinassa tai Israelin voiman käytön laajentamista Etelä-Libanoniin, taikka linjaa Palestiinan tunnustamisesta. Yritimme valiokunnassa nostaa näitä mietintöön, mutta näistä ei syntynyt yksimielisyyttä. Iranin sodan roolin huomioimisen myötä on hämmentävää, ettei selonteko laajemmin käsittele Lähi-Idän tilannetta tai kykene vieläkään tuomitsemaan Israelin kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa, Hopsu ihmettelee.

– Maailmassa on ennätysmäärä pakolaisia, ja sodat sekä ilmastokriisi uhkaavat pakottaa yhä suuremman määrän ihmisiä pakenemaan kodeistaan. Globaalit kriisit kasvattavat kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta. Tarve on mm. kehitysyhteistyön kasvattamiselle eikä leikkaamiselle, kuten tämä hallitus on tehnyt, Hopsu kritisoi.

Hopsu toistaa myös kritiikkinsä ydinaseiden kiellon Suomen alueella siirtämisestä lain tasolta selontekoon. Näiltä osin vihreät yhtyivät valiokunnassa SDP:n vastalauseeseen.

– Vaikka selontekoon on kirjattu, ettei Suomi aio rauhan aikana sijoittaa alueelleen ydinaseita, ei tämä riitä. Olemme jo aiemmin varoittaneet tämän höllentävän sitoutumistamme ydinsulkusopimukseen, Inka Hopsu toteaa.

– Poliittinen sitoumus selonteossa on aivan liian helppo muuttaa kulloisenkin hallituksen tahdon mukaan. Ydinaseiden maahan tuomisen, valmistamisen ja hallussapidon osalta rajoituksen tulee säilyä edelleen lain tasolla. Tähän otimme kantaa myös eilisessä puolustusvaliokunnan käsittelyssä, Hopsu painottaa.

Hopsun mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannanmuodostus eduskunnassa on muuttunut tällä kaudella. Yhteisen kannanmuodostuksen ja neuvottelun rooli on pienentynyt.

– Kokoomuksen värisuora ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näkyy, ja kannan huolta siitä, että tällä kaudella emme ole samalla tavalla rakentaneet yhteisymmärrystä yhteisten arvojen ja prioriteettien pohjalta yli puoluerajojen. Huomaan selkeän eron aiempiin prosesseihin ja keskusteluihin ja olen huolissani, että Suomen ulkopoliittinen linja ei jakaantuisi pitkäaikaisesti ja  globaali toimintakyky heikentyisi, myös viime kaudella ulkoasiainvaliokunnassa vaikuttanut Hopsu pohtii.