Jyväskylän yliopisto

Perhekeskukset tukevat vanhempien tiimityötä niin vauva-aikana kuin ero- ja ristiriitatilanteissa

11.6.2026 08:28:25 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Perhepalveluilla on keskeinen rooli vanhemmuuden tukemisessa tilanteessa, jossa syntyvyyden vahvistamista pohditaan myös taloudellisten kannustimien kautta. Perhekeskuksissa vanhempia autetaan toimimaan tiiminä aina vauva-ajasta mahdollisiin ero- ja riitatilanteisiin. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan perhekeskusten tarjoama tuki rakentuu kolmelle keskeiselle toimintatavalle, joita tulisi hyödyntää palveluissa nykyistä johdonmukaisemmin.

Kuvituskuva: Mostphotos

Suomalaisissa perhekeskuksissa autetaan tehokkaasti ja monipuolisesti perheen aikuisia toimimaan tiiminä lapsen kasvattamisessa. Neuvoloissa, perhetyössä, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä sosiaalityössä työntekijät kannustavat vanhempia reiluun ja tasapuoliseen työnjakoon, keskinäiseen tukemiseen ja löytämään yhteisen linjan kasvatuksesta.

Perhepalveluiden ammattilaisten toimintaa tarkasteleva tutkimus on toteutettu Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja THL:n yhteistyönä.

Kolme tapaa tukea toimivaa yhteisvanhemmuutta

Tutkimuksen mukaan perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset käyttävät kolmea keskeistä tapaa tukea perheen aikuisten välistä yhteistyötä. Näitä ovat osallistaminen, taitojen vahvistaminen ja ristiriitojen sovittelu.

Odotus- ja vauva-aikana, työntekijät vahvistavat molempien vanhempien tasavertaista osallisuutta ja sitoutumista yhteisvanhemmuuteen. Lapsen kasvaessa aikuisten taitoja toimia yhteisvanhempina tuetaan keskustelemalla, neuvonnalla ja tarjoamalla malleja lapsen kanssa toimimiseen

Jos vanhempien keskinäinen suhde on kärjistynyt ero- tai riitatilanteessa, työntekijät auttavat sovittamaan yhteen vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen etu edellä.

Tukea tarvitaan systemaattisemmin – katse isiin ja arjen verkostoihin

Tutkijoiden mukaan näitä toimintatapoja tulisi hyödyntää palveluissa nykyistä systemaattisemmin yhteisvanhemmuuden tukemiseksi. Palveluissa tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota niihin isiin, jotka vetäytyvät, jäävät passiivisiksi tai kokevat itsensä avuttomiksi yhteisvanhempina.

Lisäksi palveluissa tulee tunnistaa muut, lapsen arjessa ja huolenpidossa mukana olevat aikuiset ja kysyä heidän toiveistaan ja näkemyksistään. Kohdennettua tukea tulisi ohjata perheille, joista on herännyt erityinen huoli sekä turvata lapsen oikeudet molempiin vanhempiin erotilanteissa.

Perheille palvelulupaus vanhemmuuden tueksi

Perhekeskuksen palvelulupauksen mukaan perhekeskus on mukana perheen elämässä koko lapsen kasvuajan. Tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja, parisuhdetta ja vanhemmuutta yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tutkimustulokset tukevat tätä lähestymistapaa.

Yhteisvanhemmuuden tukeminen osana kaikille suunnattuja perhepalveluita on kansainvälisesti vielä uutta, korostaa tutkimusta johtanut professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta.

Julkisessa keskustelussa esillä on ollut esimerkiksi rahakorvauksen maksaminen lapsen syntyessä, jolla voitaisiin houkutella nuoria aikuisia perheen perustamiseen ja näin torjua syntyvyyden laskua.

”Samaan aikaan kasvatus- ja perheneuvonnan palveluista leikataan. Tämä murentaa nuorten aikuisten luottamusta siihen, että he saavat tarvitsemaansa tukea ja apua vanhemmuuteen ja yhteisvanhemmuuteen lapsen odotuksen, syntymän ja kasvuvuosien aikana”, THL:ssa erikoistutkijana työskennellyt Marjatta Kekkonen arvelee.

”Jos perhe saisi äitiyspakkauksen mukana sitovan palvelulupauksen siitä, että perhe kaikkine jäsenineen saa tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa lapsen asioissa, se voisi kannustaa vanhemmuutta pohtivia jopa rahalahjaa enemmän”, Rönkä pohtii.

Lisätietoa tutkimuksesta

Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa, jo päättynyttä CopaGloba-tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 21 suomalaista työntekijää. Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu Family Process -lehdessä.

Tutkimusartikkeli

Kekkonen, M., Abela, A., Book, M., Moilanen, J., Malinen, K. & Rönkä, A. (2026). Ways of supporting coparenting in child and family services: Discourses of involvement, capacity Building and reconciliation. Family Process 65 (2) https://doi.org/10.1111/famp.70159

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Marjatta Kekkonen, marjatta.kekkonen@kolumbus.fi, 040 507 0414

professori Anna Rönkä, anna.k.ronka@jyu.fi, 040 805 4891

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Arvostetaanko viisautta enää? Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma etsi vastauksia median murroksesta kasvatukseen10.7.2026 12:57:46 EEST | Tiedote

Jyväskylän Kesän vuoden 2026 keskusteluohjelma tarkasteli yhtä vanhimmista ja samalla ajankohtaisimmista ihanteista: viisautta. Viiden päivän aikana keskusteluissa kysyttiin, miltä viisaus näyttää aikana, jolloin huomiosta kilpaillaan ennennäkemättömällä voimalla, tekoäly muuttaa ajatteluamme ja yhteiskunnallinen keskustelu hakee uusia muotojaan.

Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye