EVA: Suomalaiset luottavat sodan hetkellä lähiliittolaisiin – enemmistö pysyisi ydinasepelotteen piirissä

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta (70 %) pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomi on jonkin ydinasepelotteen piirissä. Vain 13 prosenttia suomalaisista jättäytyisi kokonaan ydinasepelotteen ulkopuolelle.

Suosituin vaihtoehto on Euroopan yhteinen ydinasepelote, jota pitää tarkoituksenmukaisimpana 29 prosenttia suomalaisista. Lähes yhtä moni (27 %) turvautuisi Naton nykyiseen ydinasepelotteeseen, joka perustuu Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Ranskan ydinaseisiin.

Yhteispohjoismaista ydinasepelotetta kannattaa yhdeksän prosenttia ja Suomen omaa ydinasetta viisi prosenttia suomalasista. Vastaajista 17 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa. Puolueista vain vasemmistoliiton kannattajissa on vähäistä enemmän kannatusta ydinasepelotteen ulkopuolelle jättäytymisessä.

”Suomalaiset ovat omaksuneet pragmaattisen linjan suhteessa ydinpelotteeseen ja vain harva jättäytyisi kokonaan sateenvarjon ulkopuolelle. Euroopan yhteisen ratkaisun nousu Naton nykyisen pelotteen rinnalle kertoo, että suomalaiset pohtivat aiempaa vakavammin Euroopan omaa vastuuta myös kaikkein kovimmasta turvallisuudesta”, sanoo analyysin kirjoittanut EVAn viestintäpäällikkö Mikko Laakso.

Apua odotetaan Ruotsilta, Virolta ja Norjalta

Suomalaiset odottavat sotilaallista apua täysimittaisessa sodassa Venäjää vastaan ennen kaikkea lähialueen Nato-mailta. Lähes puolet suomalaisista arvioi Ruotsin (46 %) ja Viron (44 %) osallistuvan taisteluihin Suomen tukena. Norjan arvioi osallistuvan taisteluihin kaksi viidestä (40 %).

Kun taisteluihin osallistuminen ja muu sotilaallinen tuki lasketaan yhteen, kärjessä ovat Ruotsi, Viro ja Norja. Kolme neljästä suomalaisesta (75 %) arvioi Ruotsin osallistuvan taisteluihin tai antavan sotilaallista tukea Suomelle. Viron kohdalla osuus on 70 prosenttia ja Norjan kohdalla 68 prosenttia.

Myös Tanskalta, Isolta-Britannialta ja Saksalta odotetaan laajasti vähintään sotilaallista tukea. Tanskan arvioi osallistuvan taisteluihin tai antavan sotilaallista tukea 59 prosenttia, Ison-Britannian 55 prosenttia ja Saksan 54 prosenttia suomalaisista.

”Suomalaisten Nato-kuva on konkretisoitunut. Ratkaisevaa ei ole vain se, kuuluuko maa Natoon, vaan myös se, uskotaanko sen haluavan ja kykenevän auttamaan Suomea todellisessa kriisissä. Suomalaisten mielissä konkreettisin turvaverkko rakentuu lähialueiden kohtalonyhteyden varaan: Ruotsiin, Viroon ja Norjaan luotetaan selvästi enemmän kuin kaukaisempiin liittolaisiin”, Laakso sanoo.

Yhdysvallat ei nouse kärkeen suomalaisten arvioissa. Vain 13 prosenttia suomalaisista arvioi Yhdysvaltojen osallistuvan taisteluihin Suomen tukena, ja 23 prosenttia arvioi sen antavan sotilaallista tukea. Materiaali- ja talousapuun Yhdysvalloilta uskoo joka neljäs (25 %). Vain 14 prosenttia arvioi, ettei Yhdysvallat auttaisi Suomea lainkaan.

Suomalaisten selvä enemmistö suhtautuu edelleen myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Myönteisesti jäsenyyteen suhtautuu 64 prosenttia suomalaisista, kielteisesti yhdeksän prosenttia. Neutraalin kannan ottaa 23 prosenttia. Erityisesti neutraalien osuus on kasvanut jäsenyysvuosien aikana.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.3.–13.4.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan artikkelin saa julkaista saman aamun lehdessä.