Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana, mutta toimintaympäristössä edelleen merkittäviä epävarmuuksia

Suomen talous kasvoi tammi-maaliskuussa 2026 edelliseen neljännekseen verrattuna 0,9 prosenttia, mutta talouden näkymiä varjostavat edelleen vaikea suhdannetilanne ja geopoliittinen epävarmuus. Työttömyys pysyi huhtikuussa korkeana ja konkurssien määrä kasvoi vuoden takaisesta. Kuluttajien luottamus on yhä heikkoa, mutta elinkeinoelämän luottamus on kohentunut.

Vuoden alussa nousseet euriborkorot näkyivät uusien lainojen hinnoittelussa, mutta pankkien olemassa olevien laina- ja talletuskantojen korot eivät vielä juuri ole muuttuneet. Suhteessa edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen laina- ja talletuskantojen korkoero kuitenkin supistui, samalla kun lainakanta kasvoi vaimeasti. Tämä heikensi korkokatteen kertymistä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Geopoliittiset riskit näkyivät alkuvuonna markkinoiden nopeina liikkeinä, ja sijoitusympäristö pysyi vaikeana erityisesti helmi-maaliskuussa 2026. Tekoälymallien nopea kehitys on kevään aikana korostanut kyberturvallisuuteen liittyviä huolia. Uhkaympäristön muuttuminen ei muuta sääntelyn perusvaatimuksia, mutta se korostaa entisestään riskien tunnistamisen sekä kontrollien ja hallintatoimenpeiden tehokkuuden merkitystä.

– Talouskehityksessä on nähtävissä varovaisia valonpilkahduksia, mutta toimintaympäristön riskit ovat edelleen poikkeuksellisen suuret. Geopoliittinen epävarmuus, heikko työmarkkinatilanne ja markkinoiden voimakas vaihtelu pitävät finanssisektorin näkymät haasteellisina, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – tulos heikentyi vertailukaudesta

Suomen pankkisektorin vakavaraisuussuhteet pysyivät vahvoina ja ydinvakavaraisuussuhde suunnilleen vuodenvaihteen tasolla. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli maaliskuun 2026 lopussa 18,2 prosenttia (12/2025: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,6 prosenttia (12/2025: 22,2 %). Vakavaraisuussuhteet ovat edelleen eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on myös runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Korkokatteen pienentyminen sekä sijoitustoiminnan nettotuottojen vaisuus heikensivät pankkisektorin tulosta vertailuvuodesta. Kannattavuus painui suunnilleen EU-alueen pankkien keskimääräiselle tasolle pankkikohtaisen vaihtelun ollessa merkittävää.

Pankkisektorin järjestämättömät luotot pysyivät edelleen maltillisina. Suomessa toimivien pankkien kotitalous- ja yritysluottojen luottoriskikehityksessä on kuitenkin merkittävää vaihtelua eri luotonantosegmenttien, toimialojen sekä pankkien välillä.

Suomen pankkisektorin maksuvalmiusasema ja varainhankinta säilyivät vakaina vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen heikensi tilapäisesti markkinatunnelmaa, mikä näkyi myös suomalaispankkien markkinavarainhankinnan riskilisien hetkellisenä nousuna. Kehitys ei kuitenkaan olennaisesti poikennut markkinoiden yleisestä ja muiden pankkien varainhankinnan kustannusten kehityksestä.

Työeläkesektorin vakavaraisuus heikentyi edellisestä neljänneksestä

Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma laski ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sijoitustuottojen ollessa hieman negatiiviset (-0,2 %). Vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan suhdetta kuvaava vakavaraisuusaste heikentyi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 129,5 prosenttiin, mutta oli edelleen vuoden takaista korkeammalla tasolla (3/2025: 128,7 %).

Vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusrajan suhdetta kuvaava vakavaraisuusasema (1,5) laski viime vuoden lopun tasolta, kun vakavaraisuuspääoman laskun lisäksi vakavaraisuusraja kasvoi hieman.

Neljänneksen aikana osake- ja korkosijoitusten tuotot olivat negatiiviset. Kiinteistö- ja muiden sijoitusten tuotot olivat positiiviset. Osakesijoitusten osuus pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla (56,2 %). Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan heikentyi edellisestä neljänneksestä, mutta oli edelleen kohtuullinen.

Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus säilyi vahvana

Henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui 219 prosenttiin (12/2025: 212 %). Sijoitusmarkkinoiden lasku heijastui vakavaraisuuteen laskien pääomavaatimusta hieman omaa varallisuutta enemmän. Maksutulon kasvu hidastui 1,3 prosenttiin pysyen kuitenkin positiivisena. Voimakkainta maksutulon kasvu oli säästöhenkivakuutuksissa.

Sijoitustoiminnan tuotot (ilman sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia varoja) jäivät negatiivisiksi. Henkivakuutussektorin sijoitustuotot olivat -0,7 prosenttia.

Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus laski hieman pysyen kuitenkin vahvana 250 prosentissa (12/2025: 257 %). Vahinkovastuiden kausivaihtelu ja sijoitustoiminnan kehitys johtivat oman varallisuuden pieneen laskuun ja pääomavaatimuksen lievään nousuun vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Maksutulo kasvoi 1,7 prosenttia edellisen vuoden ensimmäiseen neljännekseen nähden. Sairausvakuutusten maksutulo jatkoi kasvuaan. Yhdistetty kulusuhde parani viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ja laski 104 prosenttiin (3/2025: 107 %). Myös vahinkovakuutussektorin sijoitustuotot jäivät aavistuksen negatiivisiksi ja olivat -0,1 prosenttia.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

• Pankkisektorin, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuus 31.3.2026 (excel)
• Työeläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen ja -säätiöiden sekä työeläkesektorin vakavaraisuus 31.3.2026 (excel)
• Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus 31.3.2026 (excel)