Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja

Selvityksen ovat tehneet Telan johtaja Antti Tanskanen, taloustieteen professori Antti Ripatti ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara. He painottavat, että sairauspoissaolojen ehkäisevät toimet ja hoitoon pääsyn sujuvoittaminen parantavat työntekijän hyvinvointia ja vähentävät työnantajan kustannuksia sekä parhaimmillaan vahvistavat julkista taloutta. Tutkimus julkaistiin ensimmäiseksi lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa.

Sairauspoissaolojen määrä väheni Suomessa pitkään vuodesta 2009 aina pandemiaan asti, mutta COVID-19 nosti poissaoloja tilapäisesti. Uusimman arvion mukaan vuonna 2023 Suomessa kirjattiin noin 25 miljoonaa sairauspoissaolopäivää – määrä vastaa noin 110 tuhatta henkilötyövuotta. Vuonna 2022 pandemia lisäsi poissaoloja noin 22 prosenttia, mikä näkyi usean sadan miljoonan, ehkä jopa miljardin euron työpanosmenetyksenä. Summat vaihtelevat mittaustavan mukaan.

Yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi arvioidaan siis keskimäärin 257 – 420 euroa menetettynä työpanoksena. Kyse ei ole vain työnantajan kustannuksista: poissaolot heikentävät tuottavuutta ja kaventavat veropohjaa, mikä heijastuu myös julkiseen talouteen.

Odotusaika hoitojonoissa näkyy taloudessa: menetys tuhansia henkilötyövuosia

Tutkimus nostaa esiin myös hoitoon pääsyn viiveen hinnan. Esimerkiksi leikkausta odottavien työkyvyttömyys aiheuttaa menetettyä työpanosta, jota voitaisiin ehkäistä nopeuttamalla hoitoon pääsyä ja kuntoutusta. Arvion mukaan leikkausjonojen vuoksi menetetään Suomessa vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena. Samalla julkinen talous menettää tuloja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.

Poissaolojen vaikutus ei jää yksittäisiin työpaikkoihin. Kun työpanos vähenee, tuotanto supistuu ja talous reagoi viiveellä: yritykset paikkaavat vajetta rekrytoinneilla ja ylitöillä, mikä voi nostaa työvoimakustannuksia ja kiihdyttää inflaatiota. Samalla verotulot pienenevät ja julkisen talouden paine kasvaa. Sairauksien ehkäisyä ja hoitoa koskevat päätökset pitäisi arvioida laajasti – ei vain terveydenhuollon budjetin, vaan myös tuottavuuden ja kansantalouden näkökulmasta.

Mitä raportista pitäisi seurata?

• Kustannukset kokonaisuutena: rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi kattavasti vaikutukset julkiseen talouteen, esimerkiksi veroihin, ei vain terveydenhuollon kustannuksia.
• Hoitojonoja pienennettävä tavoitteellisesti: erityisesti työkykyä palauttavia leikkauksia odottavien viiveet näkyvät suoraan menetettynä työpanoksena ja julkisen talouden menetyksinä.
• Kohdenna ehkäisy sinne, missä vaikutus on suurin: sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi rokottamisella ja työterveyshuollon toimilla – ja vähentää vuosittaista työpanoksen menestystä satojen miljoonien eurojen arvosta.

Faktat:

• 25 miljoonaa sairauspoissaolopäivää Suomessa vuonna 2023 (noin 110000 henkilötyövuotta).
• 257–420 euroa yhden sairauspoissaolopäivän työpanosmenetyksestä.
• 4,8 mrd euroa (2023) ja 5,6 mrd euroa (2022): arvio kaikkien sairauspoissaolojen kokonaismenetyksestä menetettynä työpanoksena.
• Pandemia lisäsi poissaoloja vuonna 2022 noin 22 % ja aiheutti 200–1000 milj. € menetyksen – arvio vaihtelee laskentatavan mukaan.
• Leikkausjonot: noin 3300 henkilötyövuotta ja 257 milj. € työpanosta menetetään vuosittain; julkinen talous menettää noin 90 milj. €.

 Tutkimuksesta laajemmin

 Lisätietoja:

Antti Tanskanen, FT, johtaja

Työeläkevakuuttajat TELA ry

Antti Ripatti, taloustieteen professori

Helsingin yliopisto

Auli Rytivaara, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri,

asiantuntijalääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK