Lapin vetovoima jatkuu, pk-seudulla ylitarjontaa – hotellialan kasvu kaksijakoista
12.6.2026 09:00:00 EEST | Haaga-Helia ammattikorkeakoulu | Tiedote
Hotellibarometrin 2026 mukaan hotellipalveluiden kysyntä on vahvaa Pohjois-Suomessa, kun taas pääkaupunkiseudulla kamppaillaan ylitarjonnan kanssa. Samalla ulkomaiset asiakkaat kannattelevat alan kasvua.

Hotellissa yöpyminen on tuttua kesälomaohjelmaa monelle. Viime vuonna Suomessa vietettiin yli 18 miljoonaa hotelliyötä, ja hotellipalveluiden käyttö on ollut alkuvuodesta 2026 maltillisessa kasvussa. Hotelleita ja majoitusliikkeitä on maassamme peräti 643.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu kysyi 189 majoitus- ja hotellialan ammattilaiselta eri puolilta Suomea alan näkymistä Hotellibarometri 2026 -kyselyssä.
Hotellialan ammattilaiset näkevät Suomen hotellimarkkinat varovaisen myönteisenä, mutta alueellisesti eriytyvänä. Lapissa kysyntänäkymät ovat selvästi keskimääräistä vahvemmat, kun taas pääkaupunkiseudulla keskeinen haaste on ylitarjonta.
Hotellimarkkinoiden kasvu on viimeksi perustunut erityisesti ulkomaisen kysynnän vahvistumiseen, kun kotimainen kysyntä on jäänyt heikommaksi. Viime vuonna ulkomaisten yöpymisten osuus kaikista hotelliyöpymisistä oli jo lähes kolmannes.
Hotellipalveluiden kysyntä arvioidaan vastaajien omalla alueella myönteisemmäksi kuin koko Suomessa. Oman alueen hotellipalveluiden kysynnän arvioi kasvaneen viimeisen vuoden aikana 31 % vastaajista, kun koko Suomen kysynnän arvioi kasvaneen 22 %.
Alue-erot ovat kuitenkin suuria: Pohjois-Suomessa ja Lapissa kysyntänäkymä on selvästi keskimääräistä vahvempi, sillä 56 % vastaajista arvioi oman alueensa hotellipalveluiden kysynnän kasvaneen. Pääkaupunkiseudulla haaste on toinen: 75 % vastaajista arvioi hotellikapasiteettia olevan liikaa suhteessa kysyntään.
Asiakaskokemus on edelleen hotellien vahvin erottautumistekijä
Vastaajista 84 % pitää henkilökohtaista palvelua kilpailuetuna, jota digipalvelut eivät voi korvata. Kontaktiton itsepalvelu saa selvästi varovaisemman vastaanoton: vain 29 % arvioi sen parantavan asiakaskokemusta useimmille asiakkaille.
Tulokset viittaavat siihen, että hotellialalla ei kaivata vain uusia yksittäisiä sovelluksia, vaan paremmin toimivia järjestelmäkokonaisuuksia. Vastaajista 80 % arvioi, että eri järjestelmien toimiva yhteys parantaa hotellin kilpailukykyä enemmän kuin erilliset sovellukset.
Tekoälyn käyttö on vielä alkuvaiheessa. Vain 27 % vastaajista arvioi, että omassa organisaatiossa hyödynnetään tekoälyä monipuolisesti.
– Barometrin tulokset osoittavat, että hotellialan tuleva kilpailukyky rakentuu kahdesta asiasta: asiakkaalle näkyvästä ja koetusta palvelun laadusta ja taustalla toimivasta digitaalisesta kyvykkyydestä. Teknologia voi sujuvoittaa palvelua, mutta hotellialan henkilöstö ja johto eivät näe sen korvaavan henkilökohtaisia asiakaskohtaamisia, arvioivat tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen ja yliopettaja Vesa Heikkinen Haaga-Heliasta.
Mikä Hotellibarometri?
Hotellibarometri 2026 toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluina 20.4.–5.5.2026. Vastaajia oli 189. Kohderyhmänä olivat majoitusalan ammattilaiset valtakunnallisesti, muun muassa hotellinjohtajat, päälliköt, yrittäjät, esihenkilöt, työntekijät ja alan asiantuntijat. Tutkimus toteutettiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Finnish Hotel of Tomorrow FHOT 2.0 -hankkeessa. Tutkimus toistetaan 1–2 vuoden kuluttua.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petteri OhtonenTutkimuspäällikkö
Puh:040 8268183petteri.ohtonen@haaga-helia.fiVesa Heikkinenyliopettaja
Puh:+358 294471530vesa.heikkinen@haaga-helia.fiHaaga-Helia ammattikorkeakoulu
Koulutamme liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkimme ja kehitämme näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietojenkäsittely, majoitus-, ravintola- ja matkailuala, journalismin koulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Joka kolmas johtaja uskoo tekoälyn päihittävän ihmisen strategiatyössä – uusi tutkimus paljastaa algoritmijohtamisen realiteetit10.6.2026 08:56:25 EEST | Tiedote
Lähes kolmannes suomalaisjohtajista uskoo tekoälyn suoriutuvan ihmistä paremmin strategisessa suunnittelussa. Lähes kaikki ilmoittavat algoritmijohtamisen olevan jo arkipäivää omalla työpaikallaan. Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian tuoreesta Kone johtajana -tutkimuksesta.
Ruokamatkailukilpailun 2026 finalistit ovat tässä – suunnittele makuelämysten kesä9.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailu 2026 innoitti ennätykselliset 141 ruokaelämystä kisaamaan Suomen parhaan ruokamatkailuelämyksen tittelistä. Niistä 20 valittiin finaaliin.
Saariston syke -valokuvauskilpailu kutsuu tallentamaan saariston tunnelman8.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaikille avoin valokuvauskilpailu kutsuu tallentamaan itäisen Uudenmaan saariston luonnon kauneutta, omaleimaisuutta, elämyksiä ja ainutlaatuista tunnelmaa kesällä 2026. Kilpailun järjestää Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Saariston syke -hanke.
Haaga-Helia käynnistää kasvuohjelman vastaamaan Suomen osaajapulaan5.6.2026 11:48:19 EEST | Tiedote
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu käynnistää kasvuohjelman vuosille 2026–2030 vahvistaakseen asemaansa suomalaisessa korkeakoulukentässä ja vastatakseen kasvavaan osaajatarpeeseen.
TikTok Aikaleima palkittiin vuoden viestintätekona – kampanja paransi uutisalustojen luotettavuutta5.6.2026 08:49:35 EEST | Tiedote
Haaga-Helian TikTok Aikaleima -kampanja on palkittu kunniamaininnalla Vuoden viestintäteko -sarjassa viestinnän ammattilaisten ProCom-päivässä 4.6.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme