Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus käynnistää liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan
11.6.2026 13:39:24 EEST | Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueelle laaditaan uusi liikenneturvallisuussuunnitelma, joka ohjaa alueen liikenneturvallisuustyötä tulevina vuosina. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on ajankohtaista aluehallinnon uudistuksen sekä päivittyvän valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian vuoksi. Uudella suunnitelmalla varmistetaan ajantasainen liikenneturvallisuuden tilannekuva sekä yhtenäiset tavoitteet ja toimenpiteet koko alueelle. Suunnitelmatyö on käynnistynyt toukokuussa ja valmistuu keväällä 2027.

Liikenneturvallisuussuunnitelmassa tarkastellaan liikenneturvallisuuden nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen muodostamalla alueella sekä määritellään keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vakavien tieliikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Toimenpiteiden suunnittelu perustuu alueella havaittuihin liikenneturvallisuusongelmiin sekä vuonna 2027 voimaan tulevan valtakunnallisen liikenneturvallisuusstrategian linjauksiin ja toimenpiteisiin.
Tavoitteena on liikennejärjestelmä, jossa inhimilliset erehdykset eivät johda kuolemaan tai vakaviin loukkaantumisiin
Nollavisio tähtää sellaiseen tieliikenteeseen, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Tätä kohti halutaan edetä myös Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella. Työsarkaa kuitenkin on. Elinvoimakeskuksen alueella tieliikenteessä menehtyy vuosittain yli 20 ihmistä (ennakkotietojen mukaan 27 vuonna 2025) ja loukkaantuu vakavasti yli 70 ihmistä. Pitkällä aikavälillä vakavien henkilövahinkojen määrä on toki laskenut, mutta kehitys on viime aikoina selvästi hidastunut. Etenkin tieliikenteen kuolemantapauksissa palattiin vuonna 2025 lähes kymmenen vuoden takaisiin lukuihin.
Tilastojen mukaan korkein onnettomuusriski Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella on 15–24-vuotiailla nuorilla, mutta kohonnutta riskiä on myös alakouluikäisillä lapsilla ja ikääntyneillä. Maakuntien välillä riskissä on pieniä eroja, mutta yleiskuva on samanlainen. Kulkutavoista etenkin pyöräily, mutta myös mopoilu, moottoripyöräily ja jalankulku korostuvat vakavissa henkilövahingoissa. Myös sähköpotkulaudoilla tapahtuu paljon vakavia onnettomuuksia, mutta tilastointi ei vielä tue niiden analysointia.
Liikenneonnettomuuksien taustalla on aina monenlaisia kuljettajaan, ajoneuvoon ja tieympäristöön liittyviä syitä. Suurimmassa osassa tapauksia korostuu kuitenkin niin sanotut inhimilliset tekijät eli tienkäyttäjään itseensä liittyvät syyt. Valitettavan usein syynä on ihan välinpitämättömyys tai niin sanottu tietoinen riskinotto (ylinopeudet, rattijuopumukset, turvalaitteiden käyttämättömyys) sekä tienkäyttäjän terveyteen liittyvät haasteet. Nollavisio lähtee kuitenkin siitä ajatuksesta, että liikennejärjestelmä pitää suunnitella ihmisten toimintakyvyn rajoitteet ja inhimilliset virheet huomioiden.
Safe system -lähestymistapa jäsentää keinovalikoimaa ja vastuita
Tavoitteena on laatia konkreettinen ja vaikuttava toimenpideohjelma, joka tukee niin alueellista kuin paikallista liikenneturvallisuustyötä. Toimenpiteiden suunnittelu kohdentuu tunnistettuihin liikenneturvallisuusongelmiin ja valittuihin painopistealueisiin. Työssä keskitytään erityisesti niihin toimenpiteisiin, jotka ovat edistettävissä alueellisten ja paikallisten toimijoiden resursseilla ja päätäntävallalla. Alueellisten viranomaistahojen lisäksi kuhunkin maakuntaan nimetyllä liikenneturvallisuustyöryhmällä sekä kuntien liikenneturvallisuustyöryhmillä tulee olemaan keskeinen rooli toimeenpanossa.
Toimenpiteiden jäsentämisessä hyödynnetään niin sanottua Safe System -lähestymistapaa, joka korostaa liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemista laaja-alaisella keinovalikoimalla. Turvalliset ajoneuvot, turvalliset infraratkaisut, turvalliset tienkäyttäjät ja tehokkaat onnettomuuden jälkitoimet luovat yhdessä monikerroksisen suojan tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi. Myös tehokkaan liikenneturvallisuustyön mahdollistavia rakenteita (yhteistyö, osaaminen, resurssit, päätöksenteko ja seuranta) tarkastellaan omana kokonaisuutenaan.
Suunnitelmaa laaditaan laajassa yhteistyössä – myös kansalaisilla on mahdollisuus kertoa liikenneturvallisuushuolistaan
Suunnittelutyössä korostuu laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Työn eri vaiheissa suunnitelmaan valmisteluun osallistuvat kunnat, maakunnat, hyvinvointialueet (ml. pelastuslaitokset), poliisi, Liikenneturva ja monia muita alueellisia viranomaisia. Työn aikana toteutetaan useita kyselyitä ja asiantuntijahaastatteluita. Suunnitelmaa työstetään myös syksyllä järjestettävässä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneturvallisuusfoorumissa.
Myös alueen asukkailla ja muilla alueella liikkuvilla on kesän aikana mahdollisuus kertoa liikenneturvallisuuteen liittyvistä huolista ja havainnoista. Vastauksia hyödynnetään suunnitelman painopisteiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. Kyselyyn voi vastata 31.8.2026 saakka osoitteessa: https://link.webropol.com/s/kasevkliitusuunnitelma
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
- Janne Saarikoski, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
- Juha Heltimo, Ramboll Finland Oy, etunimi.sukunimi(at)ramboll.fi
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
Lomautettujen määrät laskeneet edellisvuodesta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella20.10.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli syyskuun lopussa 30 120 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 092 henkilöä, Kymenlaaksossa 9 371 ja Päijät-Hämeessä 13 657 henkilöä.
Maaseuturahoitusta turvallisuuteen ja tietoliikenneyhteyksiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä14.10.2026 14:31:30 EEST | Tiedote
Vuoden 2026 heinä-syyskuussa 34 eri yritystä ja 48 kehittämishanketta Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä sai EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeja ja kehittämistoimia rahoitettiin yhteensä runsaalla 426 000 eurolla ja kehittämishankkeita yli 2,44 miljoonalla eurolla.
Kaakkois-Suomessa päällystettiin yli 200 kilometriä teitä, tulevien vuosien näkymät ovat niukat6.10.2026 12:41:02 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen tämän vuoden viimeiset tienpäällystystyöt valmistuivat lokakuun alussa. Tänä vuonna Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella on pystytty uusimaan päällysteitä erillisen korjausvelkarahoituksen turvin yli 200 kilometriä. Ensi vuonna päällystysmäärän arvioidaan kuitenkin jäävän alle 100 kilometriin.
Uusi Telkjärven silta otettiin käyttöön juhlallisesti Vainikkalassa2.10.2026 12:12:15 EEST | Tiedote
Telkjärven ylittävä Hiivaniementien silta otettiin liikenteelle koko kylän avajaistapahtumassa 30.9. 2026. Siltapaikalla oli käytössä kiertotie vuoden ajan.
Maaseudun yritysrahoitus hyödynnettävissä lähes kaikkialla Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella – tukirahaa kysyntään nähden jäljellä hyvin1.10.2026 14:17:46 EEST | Tiedote
Maaseudun yritysrahoituksen monet mahdollisuudet ovat käytettävissä suurimmassa osassa Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä. Tämänhetkiseen kysyntään nähden tukieuroja yritysten investointeihin sekä kasvun ja kehittymisen hyväksi on jäljellä vielä varsin hyvin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme