Kasvihuonekaasupäästöt laskivat Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella 3,6 prosenttia vuonna 2024

Suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat

• tieliikenne 35,5 prosenttia,
• maatalous 18,6 prosenttia sekä
• kaukolämpö 10,0 prosenttia.

Kokonaispäästöt ovat laskeneet Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella vuodesta 2005 yhteensä 38,6 prosenttia. Merkittävimmät päästövähennykset ovat toteutuneet energiasektorilla sähkön- ja lämmöntuotannossa.  

Kanta-Hämeessä päästöt laskivat 2,9 prosenttia. Maakunnan suurimmat päästölähteet olivat tieliikenne, maatalous ja työkoneet. Pirkanmaalla päästöt vähenivät 3,9 prosenttia. Sektoreittain tarkastellen maakunnan suurimmat päästöt aiheutuivat tieliikenteestä, maataloudesta ja kaukolämmöstä.

Asukaskohtaisesti laskettuna päästöt putosivat Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen alueella edellisvuoteen verrattuna 4,5 prosenttia. Vuoden 2005 jälkeen asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet yhteensä 45 prosenttia.

Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan ilmasto- ja kiertotaloustyö jatkuu aktiivisena

Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen toimialueen molemmat maakunnat ovat aktiivisia toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kanta-Hämeen maakunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Maakunnan ilmastotoimien etenemistä seurataan Hämeen ilmastovahti -seurantapalvelussa. Kanta-Hämeessä kehitetään aktiivisesti myös ilmastotyötä tukevia kiertotalousratkaisuja. Maakunnan kiertotalousohjelmaa päivitetään parhaillaan. 

Lisätietoa Kanta-Hämeen ilmastotyöstä:

• https://hameenliitto.fi/aluesuunnittelu/ilmasto-ja-energia/maakunnallinen-ilmastotyo/
• https://hameenilmastovahti.fi/

Pirkanmaan maakunta on liittynyt vuonna 2019 Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -verkostoon. Osana verkostoa maakunta tavoittelee 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasoon verrattuna. Ilmastotyön etenemistä ohjaa Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartta, joka päivitetään seuraavan kerran vuoden 2027 aikana.

Myös Pirkanmaalla tehdään aktiivista alueellista yhteistyötä kiertotalouden edistämisessä. Ajankohtaisena esimerkkinä tästä toimii alueellinen kiertotalouden green deal -kattositoumus, jonka maakuntahallitus hyväksyi viime vuonna. Kiertotalouden green deal on ministeriöiden ympäristöministeriön vetämä strateginen ohjelma, joka kannustaa yrityksiä, kuntia, maakuntia, järjestöjä ja valtiota siirtymään kiertotalouteen ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta.

Lisätietoa Pirkanmaan ilmastotyöstä ja kiertotalouden green deal -sitoumuksista:

• https://www.pirkanmaa.fi/kehittaminen/ymparisto-ja-ilmasto/hiilineutraali-maakunta/
• https://www.pirkanmaa.fi/kehittaminen/ymparisto-ja-ilmasto/kiertotalouden-alueellinen-green-geal-kattositoumus/
• https://ym.fi/kiertotalouden-green-deal

Valtakunnallisella tasolla päästöt jatkavat laskuaan

Valtakunnallisesti kuntien käyttöperustaiset kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 noin 4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myönteinen kehitys johtuu erityisesti energiantuotannon päästövähennyksistä. Pidemmällä aikavälillä ilmastopäästöt ovat laskeneet 39 prosenttia vuosina 2005–2024.

Suomen ympäristökeskus (Syke) laskee vuosittain käyttöperusteisten ilmastopäästöjen määrän kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Päästöt lasketaan kaikille kunnille yhdenmukaisella kansainvälisiä ohjeistuksia noudattavalla laskentamenetelmällä. Laskennassa ei ole mukana päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttö, teollisuuden sähkönkulutus eikä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä (LULUCF-sektori).

Hiilinielujen tilanteesta valtakunnallisesti voi hakea tietoa Syken julkaisemasta tuoreesta laskurista, jolla voi tarkastella hakkuiden vaikutuksia hiilinieluihin. 

Elinvoimakeskukset palvelevat ilmastotyössä alueilla ja valtakunnallisesti

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaneissa elinvoimakeskuksissa tehdään monipuolista ilmasto- ja kiertotaloustyötä alueiden kokonaiskestävyyden ja elinvoiman edistämiseksi. Alueellisten elinvoimakeskusten lisäksi ilmastokysymysten asiantuntemusta on saatavilla Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta (taakanjakosektori, kiertotalous) sekä Lapin elinvoimakeskuksesta (maankäyttösektori, maatalous).

Lähteet: 
Suomen ympäristökeskus 2026, Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt, saatavilla: paastot.hiilineutraalisuomi.fi

Metsien hiilitaselaskuri, saatavilla: https://laskurit.hiilineutraalisuomi.syke.fi/metsa/