Suomen Akatemialta rahoitusta Jyväskylän yliopistoon biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu lupaavalle, urallaan nopeasti edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle nuoren tutkijasukupolven tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta.

Kaisa Koivunen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sai rahoituksen elämäntyylin köyhtymisen tutkimukseen.  Hankkeessa tutkitaan, kuinka moderni elinympäristö vähentää arjen toiminnan ja osallistumisen monipuolisuutta. Digitalisaatio, palveluiden väheneminen ja arvojen muutokset voivat johtaa passiivisempaan elämäntyyliin, mikä voi heikentää erityisesti ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä. Tulokset tukevat terveenä ikääntymistä. Hanke sai 700 000 euron rahoituksen vuosille 2026–2030.

Yingying Wang bio- ja ympäristötieteiden laitoksesta sai 700 000 euron rahoituksen zoonoottisten tautien riskejä käsittelevään tutkimukseen. Kaupunkialueiden laajeneminen ja metsien käsittely muuttavat Suomen maisemia. Hankkeessa tutkitaan, miten ympäristön muutokset vaikuttavat zoonoosien eli eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, kuten borrelioosin ja myyräkuumeen, riskiin. Erilaisia aineistoja hyödyntämällä tutkimus tunnistaa, missä tautien siirtymisriski on suurin. Tulokset parantavat kykyä ennustaa ja ehkäistä tautiepidemioita sekä tukevat kansanterveyttä ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.

Eija Laakkonen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sai 600 000 euron akatemiahankerahoituksen vaihdevuosien hormonaalinen muutosta tarkastelevaan tutkimukseen. Siinä tutkitaan, miten munasarjojen hormonaalisen toiminnan päättyminen vaikuttaa naisten fyysiseen terveyteen sekä kokemukseen omasta kehosta ja minuudesta. Tutkimus yhdistää fysiologisia mittauksia ja kokemuksellista näkökulmaa selvittääkseen vaihdevuosien vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Vastaavaa monitieteistä tutkimusta, jossa mallina käytetään kirurgisesti indusoitua menopaussia, ei ole aiemmin toteutettu Suomessa.