Tampereen yliopisto

Uusi mobiili luontopeli auttaa suojelemaan erittäin uhanalaista perhosta Tampereella

12.6.2026 10:00:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Tampereen Nekalan alueella alkaa kesäkuun puolivälissä uusi luontopeli, jonka tarkoitus on kartoittaa metsäapilan esiintymispaikkoja. Metsäapila on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoi-perhosen ravintokasvi, ja sen esiintymien vahvistaminen tukee myös perhoslajin mahdollisuuksia selviytyä alueella. Peli on osa Tampereen yliopiston koordinoimaa useita Euroopan maita yhdistävää luontopohjaisten ratkaisujen INNATURE-tutkimushanketta. 

Metsäapilakasvusto, jossa näkyy vaaleanpunaisia kukkia ja tummanvihreitä, suippoja lehtiä. Taustalla puun runko ja maata.
Metsäapila on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Metsäapilan lehdet ovat suipot eikä niissä ole kiilamaista valkeaa laikkua, mikä erottaa sen puna-apilasta. Essi Kupari, Villi vyöhyke ry

Mäkihiilikoi on Suomessa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu ja erityisesti suojeltava perhoslaji. Sen toukka elää metsäapilalla ja on helpoimmin havaittavissa kesä–heinäkuussa, jolloin toukka kutoo ravintokasvinsa lehtiä yhteen. 

Crowdsorsa-mobiilisovelluksen kautta toteutettavassa luontopelissä kaupunkilaiset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden edistämiseen havainnoimalla ja dokumentoimalla mahdollisia metsäapilaesiintymiä. Peli auttaa erottamaan metsäapilan kaikille tutusta puna-apilasta. Kerätty tieto auttaa asiantuntijoita selvittämään metsäapilan nykyistä esiintymistä Nekalan alueella. 
 
Metsäapila viihtyy tienpientareilla ja metsäisten laikkujen reunamilla. Jos metsäapilaa löytää, paras tapa edistää sen kasvua on jättää se rauhassa kasvamaan niille sijoilleen.  

Luontopeli tukee paikallisluontoa 

Peli liittyy Tampereen yliopiston koordinoimaan Horizon EU rahoitteiseen INNATURE-hankkeeseen, jossa etsitään ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen yhdessä asukkaiden kanssa viidessä eri eurooppalaisessa kaupungissa. Tampereelle rakennetaan hankkeen aikana uusia niittyalueita Nekalaan ja Härmälänrantaan. Nekalassa tavoitteena on erityisesti vahvistaa erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin elinympäristöä.  

Mäkihiilikoi on saanut tukea aiemmista Mustametsän päiväkodin ja Normaalikoulun ympäristöön perustetuista niityistä, joissa kasvaa myös metsäapilaa. On hienoa, että voimme jatkaa tätä työtä INNATURE-projektissa yhdessä Tampereen kaupungin, kaupunkilaisten ja Villi vyöhyke -yhdistyksen kanssa, ja pyrkiä edelleen vahvistamaan lajin elintilaa, toteaa ympäristöpolitiikan professori Helena Leino

Villi vyöhyke ry on vuonna 2013 Tampereella perustettu luonnonsuojeluyhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on toteuttaa, kokeilla ja kehittää uudenlaisia luonnonsuojelun, luonnonhoidon ja ekologisen ennallistamisen toimintatapoja, kuten yhteistoimintaa kaupunkilaisten kanssa.

Peli alkaa Nekalassa 15.6. ja on käynnissä elokuun loppuun asti. Kansainvälisessä INNATURE-projektissa tutkitaan, miten luonnon monimuotoisuutta, kaupunkien viihtyisyyttä ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia voitaisiin toteuttaa yhtäaikaisesti. Tampereen kokeiluissa ovat mukana Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Villi Vyöhyke ry ja pelin kehittäjä Crowdsorsa

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helena Leino, professori, ympäristöpolitiikka, Tampereen yliopisto
+358 40 190 9751
helena.leino@tuni.fi

Toni Paju, toimitusjohtaja, Crowdsorsa
+358 40 661 0072
toni.paju@crowdsorsa.com

Essi Kupari, puheenjohtaja, Villi vyöhyke ry
+358 44 902 7611
essi.kupari@villivyohyke.fi

Kuvat

Metsäapilakasvusto, jossa näkyy vaaleanpunaisia kukkia ja tummanvihreitä, suippoja lehtiä. Taustalla puun runko ja maata.
Metsäapila on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Metsäapilan lehdet ovat suipot eikä niissä ole kiilamaista valkeaa laikkua, mikä erottaa sen puna-apilasta.
Essi Kupari, Villi vyöhyke ry
Lataa
Henkilö vihreässä asussa käyttää puhelinta ulkona luonnossa.
Kesäkuun 15. päivä käynnistyvä mobiilipeli auttaa tunnistamaan mäkihiilikoin ravintokasvin Nekalassa.
Jenna Ramírez
Lataa

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.

Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.

Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote

Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye