Helsingin kaupungin tiedepalkinto akatemiaprofessori Minna Palmrothille

Vuoden 2026 Helsingin kaupungin tiedepalkinnon saaja akatemiaprofessori Minna Palmroth työskentelee professorina Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa. Hän on kansainvälisesti poikkeuksellisen arvostettu avaruusfysiikan tutkija, jonka työ on merkittävästi edistänyt ymmärrystä Maan lähiavaruudesta, avaruussäästä ja avaruuden kestävään käyttöön liittyvistä kysymyksistä.

Palmrothin merkittävimpiin läpimurtoihin kuuluu Vlasiator-simulaatio, maailman ensimmäinen ja tarkin kuusiulotteinen hybrid-Vlasov-malli Maan magneettikehästä, jota hyödynnetään laajasti kansainvälisessä avaruustutkimuksessa.

Palmroth johti vuosina 2018–2025 Suomen Akatemian Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikköä, jonka tutkimus yhdisti tieteellisen huippuosaamisen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Parhaillaan Palmroth johtaa Avaruusresilienssin huippuyksikköä (2026–2033), jonka tutkimuksen avulla parannetaan yhteiskunnan sietokykyä jatkuvasti muuttuvissa avaruusolosuhteissa.

Palmroth on myös aktiivinen tiedeviestijä ja vaikuttaja. Hän on muun muassa innostanut lapsia luonnontieteiden pariin kirjoittamalla yhdessä Elina Hiltusen kanssa tiedesatukirjan Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus. Lisäksi Palmroth on tehnyt revontulitutkimusta tunnetuksi.

– Tieteen palkitseminen tekee tutkimusta näkyväksi suurelle yleisölle ja muistuttaa, miten uutta tietoa syntyy. Tiede on investointi: Kaikki siihen investoitu ei välttämättä tuota, mutta se osa, joka tuottaa, muuttaa maailmaa peruuttamattomasti. Tieteen palkitseminen on keino tuoda tiede osaksi yhteiskuntaa. Samalla se kutsuu ihmiset mukaan juhlimaan tiedettä ja uutta tietoa, iloitsee Palmroth.

Helsingin tiedepalkinnon luovutti pormestari Daniel Sazonov osana Helsinki-päivän juhlallisuuksia 12. kesäkuuta.

Tiedepalkinnolla vahvistetaan Helsinkiä tiedekaupunkina 

Helsingin tiedepalkinto on jaettu vuodesta 1996 lähtien. Palkinnon tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Tiedepalkinto myönnetään tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä.

Tiedepalkinnon saajan päättää Helsingin kansliapäällikkö pormestarin nimeämän asiantuntijaryhmän esityksen pohjalta.

Tutkimusapurahoja kaupunkitutkimukseen 

Helsingin kaupunki jakoi Helsinki-päivänä myös tutkimusapurahoja 11 tutkimushankkeelle. Apurahojen määrä on yhteensä 73 000 euroa.  

Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille tutkijoille, erityisesti lisensiaattitutkielmien ja väitöskirjojen tekijöille. Apurahoilla tuetaan myös vastaväitelleitä post doc -tutkijoita.  

Apurahan myöntämisen perusteina Helsingin kaupunki on arvottanut tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua, toteutettavuutta ja tutkimusaiheen merkitystä kaupungille.   

Helsingin kaupungin tutkimusapuraha myönnettiin seuraaville hakijoille ja tutkimusaiheille: 

1. Wenfei Liao
   Climate-smart urban ponds linking macrophyte functional traits and water quality to greenhouse gas exchange
   
   
2. Morris Viitanen
   Socioeconomic position, age and first language as determinants of digital occupational health service use among public sector employees
   
   
3. Satu Mattila
   Yhdenvertaisuuden lupaus ja sen rajat - vähän koulutettujen maahanmuuttajien koulutukselliset mahdollisuudet aikuisten perusopetuksessa Helsingissä
   
   
4. Haikku Arosuo
   Kasvava kaupunki: nuorten arkiset lähipaikat ja muuttuvat maailmasuhteet luovan kanssatutkimuksen kohteena
   
   
5. Minerva Nordberg
   Lasten ylipaino ja lihavuus Helsingissä, alueellinen jakautuminen, sosioekonomisen aseman vaikutus sekä psyykkinen sairastuvuus lapsuusiällä
   
   
6. Sari Front
   Uimarannan humaaniperäisen jätevesisaastumisen jäljitysmenetelmät
   
   
7. Zong Xu
   Mapping Disability Support Needs among Children in Helsinki Using Machine Learning
   
   
8. Frans Saraste
   Helsingin lämmitysinfrastruktuurin kehitys ja kriisit 1870–1940-luvuilla
   
   
9. Petteri Niskanen
   Asiantuntijatyöpaikkojen yhteys lähiöiden elinvoimaan
   
   

Tutkimusapuraha jaettiin lisäksi kahdelle tutkijalle, jotka eivät halunneet nimeään julkisuuteen.