Lintulaskennat antavat arvokasta tietoa lintulajien esiintyvyydestä Lapissa

Lapissa tehdään lintulaskentoja tänä vuonna Hurujärvi-Iso Mustajärven Natura –alueella Torniossa, Perämeren saarten Natura-alueella Simossa sekä Ivalojokisuiston Natura-alueella Inarissa. Hurujärvi-Iso Mustajärven levähtäjälaskennassa laskentakertoja kertyy 25 huhti-lokakuun välisellä ajalla.  

Levähtäjälaskentojen tavoitteena on arvioida kohteen merkittävyyttä lintujen kevät- ja syysmuuton aikaisena levähdysalueena. Muilla tämän kesän selvityskohteilla laskennat sisältävät pari- ja poikuemäärälaskennat, joista touko-kesäkuulle sijoittuvat laji- ja parimäärälaskennat ja kesä-heinäkuulle poikuelaskennat.  

Laskentojen avulla suunnitellaan kunnostustoimenpiteitä  

 Laskennat tuottavat tärkeää tietoa lintujen kannankehityksestä. Niiden avulla arvioidaan lajien esiintyvyyttä, parimääriä ja poikastuotantoa. Laskentojen perusteella suunnitellaan lintuvesien kunnostustoimet. Jatkoseurannan avulla sen sijaan saadaan tietoa siitä, miten toteutetut kunnostustoimet ovat tehonneet ja miten lintukanta on muuttunut alueella ajan kuluessa.   

Vesi- ja kahlaajalintujen elinympäristöt vähenevät. Vähentymisen syynä on valuma-alueilta kertyvä ravinnekuormitus, mikä aiheuttaa rantojen umpeenkasvua. Umpeenkasvamisella tarkoitetaan pitkän heinikon ja puuston lisääntymistä sekä rantojen pensoittumista. Liiallinen vesikasvillisuuden runsastuminen heikentää esimerkiksi kalaravintoa käyttävien kokosukeltajien ravinnonhankintaa.  

Rantojen umpeenkasvamisen taustalla on myös maatalouden väheneminen Lapissa. Ennen rantojen kosteita niittyjä hyödynnettiin laiduntamiseen ja heinänniittoon, mutta nykyään heinät niitetään pelloilta, eikä laiduntajia ole enää entiseen tapaan ranta-alueilla. Tästä kärsivät lintujen lisäksi alueiden perinnebiotooppilajit, joilta katoaa niille sopivia elinympäristöjä umpeenkasvun myötä.  

Elinympäristön avoimena pysyminen vaatii jatkuvaa ylläpitoa  

Lintuvesien kunnostamisessa ja kunnostettujen elinympäristöjen ylläpidossa avainasemassa ovat maanomistajat.  Yhteistyö maanomistajien kanssa on tärkeää, sillä heidän avullaan järvi- ja ranta-alueita voidaan hoitaa pitkäjänteisesti. Ympäristön pysyminen sopivan avoimena vaatii jatkuvaa ylläpitoa. 

Lapin elinvoimakeskus haluaa innostaa maanomistajia mukaan kääntämään lintujen kannankehityksen suunnan takaisin positiiviseksi Lapissa. Alueella kaivattaisiin lisää erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvia kunnostustoimia.  

Vesilinnuille soveltuvien tekopesien ja vieraspetopyynnin toteuttaminen alueella voi vaikuttaa merkittävästi alueen linnustoon pitemmällä aikavälillä, mutta toiminnan on oltava pitkäjänteistä, jotta työ tuottaa tulosta. Maanomistajan lupa tarvitaan niin vieraspetopyyntiä kuin tekopesien sijoittamista varten.  

- Esimerkiksi Inarissa rakensimme yhdessä Inarin luonnonystävien ja Koppelon Erämiesten kanssa talkoovoimin tekopesiä vesilinnuille ja lauttapyydyksiä minkeille. Tekopesät ja pyydykset on tarkoitus viedä Ivalojokisuistoon. Yhteistyöllä saamme muutosta aikaan, tiivistää Lapin elinvoimakeskuksen biologi Heidi Kosunen talkoopäivän tunnelmia.