Monialaiset osaajat ratkaisevat Pirkanmaan ja Suomen kasvun suunnan
16.6.2026 09:05:00 EEST | Pirkanmaan liitto | Tiedote
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa ei ole kyse vain alueellisesta kehittämisestä, vaan koko Suomen kasvun edellytyksistä. Pirkanmaa on yksi maan keskeisistä liikenteen, teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen solmukohdista, joten täällä tehtävät ratkaisut näkyvät suoraan kilpailukyvyssä, viennissä ja huoltovarmuudessa.

Kasvusta puhutaan paljon, mutta pelkkä puhe ei riitä. Jos osaajien saatavuus ei toimi kotimaassa ja kansainvälisesti, jäävät myös investoinnit ja kasvu helposti vajaiksi. Samalla työelämä tarvitsee yhä enemmän osaajia, jotka pystyvät yhdistämään eri alojen osaamista ja katsomaan asioita yli perinteisten toimialarajojen. Kansallisen kasvun veturi tarvitsee valtakunnallisia ratkaisuja.
Suomea ei pelasta osaajamäärä, vaan osaamisen rakenne
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet korostavat, että nykyiset rahoitus- ja ohjausmallit eivät vastaa työelämän muutokseen. Nykyiset koulutuksen ja osaamisen rakenteet eivät pysy muutoksen tahdissa mukana. Kysymys ei ole vain siitä, onko osaajia riittävästi, vaan siitä, vastaako osaaminen siihen, mitä työelämä oikeasti tarvitsee.
Murrosteknologiat, datatalous, puolustusteollisuus ja eri palveluiden uudistuminen muuttavat osaamistarpeita nopeasti. Yhä useammin tarvitaan osaajia, jotka pystyvät yhdistämään eri alojen osaamista, oppimaan uutta ja työskentelemään muuttuvissa ympäristöissä.
– Kasvu syntyy osaamisesta, ja siksi koulutukseen tehtävät ratkaisut varmistavat samalla Suomen kilpailukyvyn suunnan, muistuttaa Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja, joka toimii myös Pirkanmaan koulutusryhmän puheenjohtajana.
Pirkanmaan viesti valtiolle on selkeä: osaajapula ei ratkea pelkästään lisäämällä koulutusmääriä. Tarvitaan myös muutoksia siihen, miten osaamista rakennetaan, päivitetään ja suunnataan työelämän tarpeisiin.
Seudullinen työllisyysstrategia haastaa valtion ohjauksen
Tampereen seudun toimijoiden yhteinen työllisyysstrategia rakentuu kysyntälähtöisyydelle, jossa työnantajien osaamistarpeet ohjaavat valintoja ja eri toimijoiden tekemistä. Elinkeinoelämän tarpeisiin perustuva strategia asettaa suoran haasteen valtion nykyiselle ohjausjärjestelmälle. Jos koulutuspaikat, rahoitus ja koulutuksen sisällöt eivät jousta alueellisten työmarkkinoiden tarpeiden mukaan, syntyy helposti tilanne, jossa avoimet työpaikat ja osaajat eivät kohtaa.
– Jos työllisyys- ja osaamispolitiikka ei perustu työelämän todellisiin tarpeisiin, jäävät sekä investoinnit että osaajat vajaalle käytölle. Tämä on riski, jota Suomi ei tällä hetkellä voi ottaa. Tarvitaan toimia, joilla turvataan mahdollisimman korkea työllisyysaste, korostaa työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari Tampereen kaupungilta.
Pirkanmaan viesti on selkeä: osaamispolitiikkaa on uudistettava niin, että alueellinen kysyntä ohjaa päätöksentekoa nykyistä selkeämmin.
Kansainvälinen osaaminen on kansallinen kilpailukykykysymys
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet korostavat koulutus- ja työperäisen maahanmuuton vauhdittamista sekä lupaprosessien nopeuttamista.
Tampereen kaupungin kansainvälisen työvoiman saatavuuden ja pitovoiman tiekartta 2035 täydentää tätä ajatusta: pelkkä houkuttelu ei riitä, jos pitovoima ei toimi. Kysymys ei ole yksittäisestä prosessista, vaan kansallisesta kokonaisuudesta. Maahanmuuttopolitiikan, työllisyyspalvelujen, koulutuksen ja arjen palvelujen on toimittava yhteen. Ilman tätä Suomi menettää osaajia juuri silloin, kun niitä kipeimmin tarvitaan.
Pirkanmaan viesti valtiolle on selkeä: kansainvälinen osaaminen on nähtävä osana kilpailukykyä, ei hallinnollisena kysymyksenä.
Investoinnit ja osaaminen kuuluvat samaan päätökseen
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa liikenne, teollisuuden uudistuminen ja uudet teknologiat ovat vahvasti keskiössä. Päärata, logistiikka ja lentoasema ovat kasvun kannalta aivan yhtä keskeisiä kuin tekoäly, data, puolustusteollisuus ja muu korkean teknologian kehitys.
Investoinnit infrastruktuuriin tai uusiin toimialoihin eivät kuitenkaan riitä jos osaajien saatavuudesta ei huolehdita. Toisaalta ilman toimivia liikenneyhteyksiä työvoiman liikkuvuus ja yritysten kasvu vaikeutuvat.
Tällä hetkellä päätöksiä tehdään liian usein erillisinä kokonaisuuksina, vaikka ne liittyvät vahvasti toisiinsa. Pirkanmaan näkökulmasta liikenne-, TKI- ja osaamispolitiikkaa pitäisi tarkastella nykyistä tiiviimmin yhdessä, jotta investoinneista syntyy myös kestävää kasvua.
Kaupunkiseudut ratkaisevat työvoiman saatavuuden
Kasvu, työpaikat ja innovaatiot keskittyvät yhä voimakkaammin kaupunkiseuduille. Tämä ei ole alueellinen mielipide, vaan tilannekuva. Kaupunkiseudut ratkaisevat käytännössä sen, miten kansainväliset osaajat integroituvat, työvoiman osaaminen vahvistuu, miten nuoret työllistyvät ja miten osaaminen uudistuu.
Tästä syystä Pirkanmaan edunvalvonta kohdistuu myös siihen, että valtio tunnistaa kaupunkiseutujen roolin kasvun vetureina ja vahvistaa sopimuksellista yhteistyötä niiden kanssa.
Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet, Tampereen seudun työllisyysstrategia ja Tampereen kansainvälisen osaamisen tiekartta osoittavat samaan suuntaan. Kasvu syntyy osaamisesta, ja ennen kaikkea monialaisesta osaamisesta.
Tämä ei kuitenkaan toteudu ilman valtakunnallisia ratkaisuja. Tarvitaan koulutuspolitiikkaa, joka mahdollistaa joustavat osaamispolut, työllisyyspolitiikkaa, joka mahdollistaa tehokkaan työnvälityksen ja osaamisen uudistamisen, maahanmuuttopolitiikkaa, joka toimii kokonaisuutena, sekä investointipolitiikkaa, joka tunnistaa osaamisen merkityksen.
Pirkanmaan tehtävä on tehdä tämä näkyväksi kansallisessa päätöksenteossa. Ei vain oman alueensa edun vuoksi, vaan siksi, että kyse on koko Suomen kasvun edellytyksistä.
Jos osaaminen nostetaan konkreettisesti osaksi koulutus-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikkaa, vahvistuvat samalla koko Suomen kilpailukyky, investointien toteutuminen ja työmarkkinoiden toimivuus. Jos kehitys jää nykyiselleen, seurauksena ei ole vain paikallinen osaajapula, vaan laajempi kansallinen pullonkaula kasvulle.
Tarve muutokselle on tunnistettu. Seuraavaksi ratkaisee, uskalletaanko päätöksiä tehdä riittävän määrätietoisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen kaupunki
Regina Saari
työllisyys- ja kasvujohtaja
+358 (0)50 346 9603
regina.saari@tampere.fi
Tampereen kauppakamari
Peer Haataja
Varatoimitusjohtaja
+358 (0)40 553 5535
peer.haataja@tampereenkauppakamari.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Pirkanmaan yhteiseen edunvalvontaryhmään kuuluvat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Business Tampere, Tampereen korkeakouluyhteisö ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Pirkanmaan yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden tarkoituksena on tuoda esiin valtakunnallisesti päätettäviä asioita, joilla voidaan varmistaa kasvua koko Suomelle.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan liitto
Väyläviraston investointiohjelman rahoituskehys on olematon – koko maan kannattavin väylähanke Pirkanmaalta ei mahtunut mukaan15.6.2026 11:25:48 EEST | Tiedote
Pirkanmaan maakuntahallitus pitää valitettavana, että valtatien 12 osuuden Alasjärvi–Huutijärvi (Tampere–Kangasala) nelikaistaistamishanke ei läpäissyt Väyläviraston investointiohjelman seulaa. Kyseessä on maan vilkkain rahoittamaton kaksikaistainen valtatie. Pirkanmaan suurhankkeita alkaa olla jonossa ruuhkaksi asti. Siksi investointivajeen purkaminen on aloitettava mahdollisimman pian kiireisimmästä eli valtatiestä 12. Perustellut faktat eivät johda toteuttamispäätöksiin täysin riittämättömän rahoituskehyksen vuoksi.
Pirkanmaa tavoittelee parempia edellytyksiä korkean teknologian investoinneille – luvitus, infrastruktuuri ja osaaminen avainasemassa9.6.2026 09:08:14 EEST | Tiedote
Puolijohdeinvestoinneista käydään yhä kovempaa kansainvälistä kilpailua. Samalla tekoälyn, puolustusteknologioiden, sähköistymisen ja datakeskusten kasvu lisää Euroopassa tarvetta vahvistaa omaa sirutuotantoa ja vähentää riippuvuutta globaaleista toimitusketjuista. Alueen viesti on selkeä: jos Suomi tavoittelee korkean teknologian investointeja, niiden edellytykset on rakennettava ennakoivasti.
Maakuntavaltuusto valitsi Ruut-Maaria Rissasen Pirkanmaan maakuntajohtajaksi1.6.2026 11:11:59 EEST | Tiedote
Maakuntavaltuusto päätti 1.6. kokouksessaan yksimielisesti, että Pirkanmaan maakuntajohtajaksi valitaan Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja, DI, MBA Ruut-Maaria Rissanen.
Suomen kasvu syntyy suurissa kaupungeissa28.5.2026 09:05:00 EEST | Tiedote
Suomen tuleva talouskasvu, työllisyys ja kilpailukyky rakentuvat yhä vahvemmin suurilla kaupunkiseuduilla. Väestönkasvu, uudet työpaikat, investoinnit ja innovaatiot keskittyvät erityisesti Helsingistä Tampereen kautta pohjoiseen ulottuvalle kasvukäytävälle, jonka ytimessä sijaitsee Pirkanmaa ja Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu.
Pirkanmaa on Suomen liikenteen solmukohta – maakunnan liikenneinvestoinneilla poistetaan kansallisia pullonkauloja21.5.2026 09:02:01 EEST | Tiedote
Pirkanmaa muodostaa Suomen keskeisimmän liikenteen risteysalueen. Monet koko maan keskeisimmistä runkoväylistä kulkevat maakunnan kautta, ja työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän kuljetusten ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että solmukohdan väylät vetävät. Nykytilassa näin ei ole: suuri osa sekä tie- että rataverkon pahimmista pullonkauloista sijoittuu Pirkanmaalle ja Tampereen seudulle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme