Kaupunkien innovaatiohankkeet voivat syventää eriarvoisuutta – ratkaisuksi inklusiivinen innovaatiopolitiikka

Kaupunkien kehittäminen eri puolilla maailmaa nojaa nykyään yhä vahvemmin innovaatiopolitiikkaan, jolla pyritään houkuttelemaan yrityksiä ja korkeakoulutettuja osaajia sekä hakemaan ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin. HTM Johanna Kalliokosken aluetieteen väitöstutkimus muistuttaa, että pelkkä teknologia- ja bisneskeskeinen kehittäminen voi johtaa erilaisiin lieveilmiöihin.

– Innovaatiot ovat tärkeitä, mutta innovaatiovetoinen kehittäminen saattaa kuitenkin johtaa sosiaalisen eriarvoisuuden syvenemiseen. Se voi esimerkiksi polarisoida työmarkkinoita ja nostaa alueiden asuinkustannuksia. 

Jotta tämä kehityskulku estettäisiin, kaupunkien tulisi kiinnittää innovaatiopolitiikassaan enemmän huomiota sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuteen. Tämä onnistuu esimerkiksi sektorirajat ylittävillä toimilla ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä. 

Australian innovaatiokortteleista Vaasan lähiöihin

Väitöskirjassa on tutkittu muun muassa Australiassa sijaitsevaa innovaatiokorttelia. Innovaatiokorttelit ovat kaupunkien ytimessä sijaitsevia alueita, joissa yritykset, yliopistot ja julkinen sektori toimivat yhdessä. Lisäksi niissä on asutusta ja muita toimintoja.

– Tällaisten urbaanien innovaatioalueiden perusidea on tuoda ihmisiä ja ideoita yhteen, mutta samalla ne voivat myös sulkea tiettyjä ryhmiä ulos. Jotta esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat pääsisivät osaksi kehitystä, tarvitaan monenlaisia aktiivisia toimia. Innovaatioalueet voivat parantaa sosiaalista inkluusiota esimerkiksi tiedekasvatuksen avulla, sanoo Kalliokoski.

Lisäksi Kalliokoski on tarkastellut tutkimuksessaan kahta vaasalaista asuinaluetta, Ristinummea ja Olympiakorttelia, joihin kohdistuu ennakkoluuloja. Tämä toteutettiin Lähiö-Inno-projektissa osana ympäristöministeriön koordinoimaa ohjelmaa.

– Tutkimus paljasti selkeän eron siinä, miten alueet nähdään: viranhaltijoiden puheessa ja hallinnollisissa narratiiveissa alueita pidetään haasteellisina, kun taas asukkaat itse kertovat viihtyvänsä asuinalueellaan. 

Akkutehdashankkeiden myötä Ristinummen kehittäminen on saanut uutta pontta. Kalliokoski painottaa, että teollisuushankkeiden tuomien hyötyjen tulisi koitua myös alueen nykyisten asukkaiden eduksi.

Väitöskirja

Kalliokoski, Johanna (2026) Inclusive Innovation Policy in Cities: A Relational Perspective. Acta Wasaensia 587. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun PDF

Väitöstilaisuus

HTM Johanna Kalliokosken väitöstutkimus “Inclusive Innovation Policy in Cities: A Relational Perspective” tarkastetaan torstaina 18.6.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta: 
https://uwasa.zoom.us/j/63587384574?pwd=dilVQRU1tzg2R4GuqjR9W43vxmxbuJ.1
Password: 243552

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii HT, yliopistonlehtori Markus Laine (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Helka Kalliomäki. 

Lisätietoja

Johanna Kalliokoski, p. 029 449 8462, johanna.kalliokoski@uwasa.fi

HTM Johanna Kalliokoski työskentelee Vaasan yliopistossa projektitutkijana.