Kaupunkien innovaatiohankkeet voivat syventää eriarvoisuutta – ratkaisuksi inklusiivinen innovaatiopolitiikka
15.6.2026 08:11:14 EEST | Vaasan yliopisto | Tiedote
Innovaatioiden edesauttaminen kaupunkikehittämisen keinoin on kasvattanut suosiotaan ympäri maailmaa. Talous- ja teknologiakeskeinen kaupunkikehitys voi kuitenkin epähuomiossa lisätä sosiaalista eriarvoisuutta ja ajaa pienituloisia kaupunkilaisia ahtaalle. Johanna Kalliokosken Vaasan yliopistolle tekemä väitöstutkimus esittää osallistavaa innovaatiopolitiikkaa ratkaisuksi.
Kaupunkien kehittäminen eri puolilla maailmaa nojaa nykyään yhä vahvemmin innovaatiopolitiikkaan, jolla pyritään houkuttelemaan yrityksiä ja korkeakoulutettuja osaajia sekä hakemaan ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin. HTM Johanna Kalliokosken aluetieteen väitöstutkimus muistuttaa, että pelkkä teknologia- ja bisneskeskeinen kehittäminen voi johtaa erilaisiin lieveilmiöihin.
– Innovaatiot ovat tärkeitä, mutta innovaatiovetoinen kehittäminen saattaa kuitenkin johtaa sosiaalisen eriarvoisuuden syvenemiseen. Se voi esimerkiksi polarisoida työmarkkinoita ja nostaa alueiden asuinkustannuksia.
Jotta tämä kehityskulku estettäisiin, kaupunkien tulisi kiinnittää innovaatiopolitiikassaan enemmän huomiota sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuteen. Tämä onnistuu esimerkiksi sektorirajat ylittävillä toimilla ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehdyllä yhteistyöllä.
Australian innovaatiokortteleista Vaasan lähiöihin
Väitöskirjassa on tutkittu muun muassa Australiassa sijaitsevaa innovaatiokorttelia. Innovaatiokorttelit ovat kaupunkien ytimessä sijaitsevia alueita, joissa yritykset, yliopistot ja julkinen sektori toimivat yhdessä. Lisäksi niissä on asutusta ja muita toimintoja.
– Tällaisten urbaanien innovaatioalueiden perusidea on tuoda ihmisiä ja ideoita yhteen, mutta samalla ne voivat myös sulkea tiettyjä ryhmiä ulos. Jotta esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat asukkaat pääsisivät osaksi kehitystä, tarvitaan monenlaisia aktiivisia toimia. Innovaatioalueet voivat parantaa sosiaalista inkluusiota esimerkiksi tiedekasvatuksen avulla, sanoo Kalliokoski.
Lisäksi Kalliokoski on tarkastellut tutkimuksessaan kahta vaasalaista asuinaluetta, Ristinummea ja Olympiakorttelia, joihin kohdistuu ennakkoluuloja. Tämä toteutettiin Lähiö-Inno-projektissa osana ympäristöministeriön koordinoimaa ohjelmaa.
– Tutkimus paljasti selkeän eron siinä, miten alueet nähdään: viranhaltijoiden puheessa ja hallinnollisissa narratiiveissa alueita pidetään haasteellisina, kun taas asukkaat itse kertovat viihtyvänsä asuinalueellaan.
Akkutehdashankkeiden myötä Ristinummen kehittäminen on saanut uutta pontta. Kalliokoski painottaa, että teollisuushankkeiden tuomien hyötyjen tulisi koitua myös alueen nykyisten asukkaiden eduksi.
Väitöskirja
Kalliokoski, Johanna (2026) Inclusive Innovation Policy in Cities: A Relational Perspective. Acta Wasaensia 587. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Väitöstilaisuus
HTM Johanna Kalliokosken väitöstutkimus “Inclusive Innovation Policy in Cities: A Relational Perspective” tarkastetaan torstaina 18.6.2026 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta:
https://uwasa.zoom.us/j/63587384574?pwd=dilVQRU1tzg2R4GuqjR9W43vxmxbuJ.1
Password: 243552
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii HT, yliopistonlehtori Markus Laine (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Helka Kalliomäki.
Lisätietoja
Johanna Kalliokoski, p. 029 449 8462, johanna.kalliokoski@uwasa.fi
HTM Johanna Kalliokoski työskentelee Vaasan yliopistossa projektitutkijana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Kalliokoski, p. 029 449 8462, johanna.kalliokoski@uwasa.fi
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Nopeiden työveneiden turvallisuutta voidaan parantaa inhimillisten tekijöiden hallinnalla10.6.2026 09:31:33 EEST | Tiedote
Nopeiden työveneiden ohjaamotyöskentelyssä ei onnistuta ylikorostamalla taitavien miehistönjäsenten teknistä osaamista. Sen sijaan turvallisuus ja suorituskyky rakentuvat muun muassa inhimillisten tekijöiden ennakoivasta hallinnasta ja toimintajärjestelmän toimivuudesta, esittää Mikko Lehtimäki Vaasan yliopistolle tehdyssä väitöstutkimuksessa.
The mastery of human factors can improve the safety of high-speed workboats10.6.2026 09:31:33 EEST | Press release
Successful cockpit operations in high-speed workboats are not achieved by overemphasising the technical skills of individual crew members. Instead, safety and performance are built on the proactive mastery of human factors and the functionality of the operating system, according to a doctoral thesis by Mikko Lehtimäki at the University of Vaasa.
Vetymikroverkot voivat tulevaisuudessa tuottaa energiaa asuin- ja teollisuusalueilla sekä laivoissa9.6.2026 10:30:39 EEST | Tiedote
Vedyllä voi olla tärkeä rooli tulevaisuuden energiajärjestelmien kestävyyden, toimintavarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamisessa. Vaasan yliopistossa tarkastettava Vahid Shahbazbegianin väitöskirja osoittaa, miten vetyä hyödyntävät mikroverkot voivat tasapainottaa uusiutuvan energian vaihtelevaa tuotantoa, parantaa energiaturvallisuutta ja vähentää kustannuksia.
Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – Vaasan yliopisto kutsuu SuomiAreenaan 23.6.8.6.2026 08:20:00 EEST | Tiedote
Miten Suomen vahvuudet käännetään kestäväksi kasvuksi ja investoinneiksi? Vaasan yliopiston SuomiAreena-keskustelu "Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – talous kasvuun puhtaalla energialla ja kriisinsietokykyä vahvistamalla" kokoaa tiistaina 23. kesäkuuta Porin Kirkkolavalle Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Minna Helteen, Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran, Vaasan yliopiston rehtorin Minna Martikaisen ja Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen.
Energia-alan myyntisektori eskaloituvien kyberuhkien kohteena – suojakeinoja vahvistettava2.6.2026 12:11:44 EEST | Tiedote
Vaasan yliopistossa tarkastettava Mikko Suorsan väitöstutkimus osoittaa, että energia-alan myyntisektori on keskeinen, mutta haavoittuva osa energiateollisuuden arvoketjua ja yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Sektori on jäänyt kyberturvallisuuden katvealueeksi, ja tutkimus esittelee konkreettisia keinoja sen resilienssin vahvistamiseen. Kyseessä on yksi ensimmäisistä tutkimuksista, joka keskittyy nimenomaisesti energia-alan myyntiorganisaatioihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme