ILO hyväksyi historiallisen sopimuksen alustatyöntekijöiden oikeuksista

– Neuvottelut olivat vaikeat. Työntekijäpuolen tavoitteena oli saada aikaan sekä vahva yleissopimus että sitä täydentävä suositus. Aikataulun vuoksi suositusta ei kuitenkaan ehditty edes käsitellä. Tämä on selvä puute, sillä suosituksella olisi ollut tärkeä tehtävä sopimuksen käytännön toimeenpanon vahvistamisessa ja työntekijöiden suojan täsmentämisessä, SAK:n juristi Paula Ilveskivi sanoo.

Silti hyväksytty sopimus sisältää työntekijöiden kannalta tärkeitä edistysaskeleita. Se tunnistaa alustatyöntekijöiden suojelun tarpeen maailmanlaajuisesti ja vahvistaa, että työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien on koskettava myös alustataloutta. Näihin kuuluvat järjestäytymisvapaus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, syrjimättömyys, pakkotyön ja lapsityön torjunta sekä oikeus turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön.

– Sopimus on tärkeä myös siksi, että alustatyöntekijöiden asema on monissa maissa erittäin epävarma. Työtä tehdään usein ilman riittävää sosiaaliturvaa, työsuojelua, tapaturmavakuutusta, vanhuudenturvaa tai tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella työn ehdoista. Liian usein työntekijät luokitellaan virheellisesti itsensä työllistäjiksi tai yrittäjiksi, vaikka työn tosiasiallinen organisointi vastaa työsuhteista työtä, Ilveskivi huomauttaa.

Sopimus ei ratkaise kaikkia näitä ongelmia, mutta SAK:n mielestä on kuitenkin tärkeää, että väärinluokittelun ongelma tunnistetaan ja että jäsenvaltioilta edellytetään toimia oikean luokittelun varmistamiseksi työn tosiasiallisten olosuhteiden perusteella.

Työntekijöiden kannalta on myönteistä, että sopimuksessa käsitellään algoritmeilla johtamista. 

– Alustatyössä algoritmit voivat vaikuttaa työn saantiin, palkkioon, arviointeihin ja jopa tilin sulkemiseen. Sopimus vahvistaa työntekijöiden oikeutta saada tietoa ja selityksiä merkittävistä haitallisista päätöksistä sekä oikeutta asianmukaiseen ihmisen tekemään arviointiin. Tämä on välttämätöntä, jotta teknologia ei muodostu työntekijöiden kannalta näkymättömäksi vallankäytöksi, SAK:n juristi Paula Ilveskivi korostaa.

SAK:n mielestä globaali näkökulma on ratkaiseva. Alustatalous ylittää kansalliset rajat, mutta työntekijöiden oikeudet eivät saa kadota rajat ylittävien liiketoimintamallien taakse. Kansainvälisiä työelämän normeja tarvitaan, jotta kilpailu ei perustu työntekijöiden suojelun heikentämiseen, sosiaaliturvan kiertämiseen tai työoikeuksien murentamiseen.

– Digitalisaation ja tekoälyn kehitys voi palvella ihmisiä vain, jos sitä ohjataan vahvoilla instituutioilla, sosiaalisella vuoropuhelulla ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisella. Teknologia ei saa olla keino kiertää työelämän pelisääntöjä. Alustan, sovelluksen tai algoritmin kautta tehtävä työ on työtä, ja sitä tekeville ihmisille kuuluvat työelämän oikeudet.

Hyväksytty sopimus on askel oikeaan suuntaan, mutta työ ei pääty tähän. Seuraavaksi on varmistettava, että sopimuksen toimeenpano vahvistaa aidosti alustatyöntekijöiden asemaa ja että sitä täydentävä suositus saadaan tulevina vuosina käsiteltyä ja hyväksyttyä. Alustatyöntekijät kaikkialla maailmassa tarvitsevat selkeät oikeudet, tehokkaan suojan ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.