Uunituore kysely: suomalaiset vastustavat valkoposkihanhien ja merimetsojen pesimäaikaista metsästystä

Huolenaiheena poikasten nääntymiskuolema

Hallituksen uusi lakiesitys sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen ampumisen lentokenttien läheisyydestä myös pesimäaikaan. Lisäksi se sallisi valkoposkihanhien pesimäaikaisen metsästyksen silloin, kun vähintään viisi hanhea ruokailee korjaamattomalla pellolla. Myös lintujen pesimäaikaista tappamista poikkeusluvilla helpotetaan.

Molempien lajien poikaset ovat vanhemmistaan täysin riippuvaisia. Emojen ampuminen pesimäaikaan johtaakin poikasten nääntymiskuolemaan, joka kestää tyypillisesti useita päiviä. Hallituksen esitys sai lausuntokierroksella rajua kritiikkiä muun muassa tästä syystä.

Eläinoikeusakatemian tilaama ja Verianin toteuttama uunituore kyselytutkimus osoittaa, että suuri yleisö jakaa tämän kritiikin.

Sukupuolella, varallisuudella ja puoluekannatuksella selvä rooli

Vastaajista 44% vastusti valkoposkihanhien ja merimetsojen pesimäaikaista ampumista, kun taas 39% hyväksyi pesimäaikaisen metsästyksen. Peräti 17% vastanneista valitsi kohdan ”En osaa sanoa”. Suurin osa vastaajista oli siis pesimäaikaista metsästystä vastaan, mutta myös epävarmoja oli paljon.

Sukupuoli korreloi näkemysten kanssa voimakkaasti. Naisista valtaosa eli 53% vastusti pesimäaikaista metsästystä, kun taas miesten kohdalla vastaava luku oli 34%. Eroa oli siis liki 20 prosenttiyksikköä. Myös asuinpaikalla oli vaikutusta: kaupunkilaiset vastustivat pesimäaikaista metsästystä enemmän kuin maalla asuvat. Asuinpaikkaa suurempi vaikutus oli kuitenkin varallisuudella: eniten kannatusta pesimäaikainen metsästys sai yli 100 000 euron vuosituloluokassa.

Lisäksi puoluekannalla oli yhteys vastauksiin. Useimmin pesimäaikaisen metsästyksen hyväksyivät perussuomalaisten kannattajat. SDP:n kannattajista puolestaan vain 33% hyväksyi valkoposkihanhien ja merimetsojen ampumisen pesimäaikaan, kun taas valtaosa vastusti sitä. Myös keskustan kannattajat olivat enemmän pesimäaikaista metsästystä vastaan kuin sen puolella. Selvästi eniten vastustusta oli vasemmiston ja vihreiden kannattajissa.

Eläinoikeusakatemian kanta: pesimäaikaista metsästystä ei tule hyväksyä

Merimetsojen poikaset tarvitsevat emolintujen ruokintaa ja valkoposkihanhien poikaset taas löytävät ruoan äärelle vain vanhempiensa opastuksella. Kun vanhemmat tapetaan, on edessä siksi nääntymiskuolema.

”Pesimäaikainen tappaminen on aina eettisesti vastuutonta, sillä se johtaa poikasten tuskalliseen kuolemaan”, kommentoi Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja Elisa Aaltola. ”Koska Suomessa pesii jo runsaasti valkoposkihanhia, ja koska myös emolinnut voivat etsiä ravintoa pelloilta, on tilanne erityisesti valkoposkihanhien kohdalla huolestuttava. Asiaa pahentaa entisestään se, että poikkeuslupien myöntämistä helpotetaan. Saako emolintuja kohta ampua poikkeusluvin myös vaikkapa rannoilta tai puistoista?”

Eläinoikeusakatemia pitää uutta lakiesitystä myös muutoin ongelmallisena. ”Tutkimus osoittaa, että vahinkoja voi ehkäistä tehokkaasti ei-tappavilla menetelmillä, kuten hanhipelloilla ja karkotteilla. Mitä tulee merimetsoihin, niiden aiheuttamat vahingot ovat ylipäätään hyvin pieniä”, toteaa Aaltola.

”Lakiesitystä ei tulisikaan hyväksyä. Nyt, luontokadon aikaan, olisi välttämätöntä tappamisen sijaan etsiä keinoja elää rinnan muiden lajien kanssa.”

Tietoja kyselystä

Kyselyn toteutti Verian ja siihen vastasi 1020 henkilöä. Vastaukset kerättiin 5.6.-11.6.2026. Virhemarginaali on 3%.

Kysymys kuului näin: ”Maa- ja metsätalousministeriö ajaa valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästyksen sallimista myös pesimäaikaan. Metsästystä perustellaan lintujen aiheuttamilla vahingoilla. Toisaalta pesimäaikaista metsästystä on kritisoitu siksi, että se johtaa poikasten nälkäkuolemaan. Onko näiden lintujen pesimäaikainen metsästys mielestäsi hyväksyttävää?”

Kyselyaineistoon on mahdollista tutustua pyynnöstä.