Suomessa on otettu uudet avohoidon lääkkeet käyttöön lähes poikkeuksetta, jos niistä on lisähyötyä aiempiin hoitoihin verrattuna

Euroopassa 330 avohoidon tai sairaalahoidon lääkettä sai myyntiluvan uutena vaikuttavana aineena vuosina 2015–2024. Näistä lääkkeistä 204 eli 62 % otettiin Suomessa käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.

Tulokset ilmenevät Kelan ja Fimean tuoreesta raportista, jossa selvitettiin uusien lääkkeiden käyttöönottoa Suomessa kokonaisuutena, avohoidossa ja sairaalahoidossa, tietyissä lääkeryhmissä sekä sen mukaan, tuottaako uusi lääke hoidollista lisäarvoa potilaalle jo olemassa oleviin hoitoihin verrattuna.

Avohoidossa lääkkeet otettiin yleensä käyttöön alle puolessatoista vuodessa siitä, kun ne saivat myyntiluvan. Sairaalalääkkeet otettiin yleensä käyttöön alle vuodessa myyntiluvan saamisesta, mutta alle vuodessa käyttöön otettujen osuus pieneni tarkastelujakson aikana.

– Valtaosa uusista lääkkeistä otetaan käyttöön Suomessa kohtuullisessa ajassa, mutta tietyissä lääkeryhmissä on haasteita, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.

Syöpälääkkeistä otetaan käyttöön muita suurempi osa, harvinaislääkkeistä pienempi

Valtaosa uusista lääkkeistä oli syöpälääkkeitä ja immuunivasteen muuntajia tai harvinaislääkkeitä. Noin kaksi kolmesta uudesta syöpälääkkeestä oli avohoidon lääkkeitä.

Avohoidon syöpälääkkeistä otettiin käyttöön suurempi osa kuin avohoidon lääkkeistä keskimäärin, mutta sairaalahoidon syöpälääkkeistä hieman pienempi osa kuin sairaalalääkkeistä keskimäärin. Uusista harvinaislääkkeistä otettiin käyttöön avohoidossa puolet ja sairaalahoidossa vain reilu kolmasosa. Lähes kaikki ei käyttöön otetut lääkkeet, joilla arvioitiin olevan vähintään kohtalainen hoidollinen lisäarvo, oli harvinaislääkkeitä. Harvinaislääkkeiden käyttöönotto oli myös hitaampaa kuin muiden lääkkeiden.

– Osalle käyttöön ottamatta jääneistä harvinaislääkkeistä ei ole selvää aiempaa hoitovaihtoehtoa, mikä on huolestuttavaa näistä harvinaissairauksista kärsivien potilaiden kannalta, sanoo Kelan tutkija Onni Kärkkäjärvi.

Vain puolet uusista lääkkeistä parantaa hoitoa aiempiin vaihtoehtoihin verrattuna

Lähes puolet uusista lääkkeistä ei tuottanut arvion mukaan lainkaan hoidollista lisäarvoa. Viidennes eli 58 arvioiduista lääkkeistä tuotti vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa. Näistä 30 oli avohoidossa ja 28 sairaalahoidossa käytettäviä.

Vain yksi vuosina 2015–2024 Euroopassa myyntiluvan saaneista uusista lääkkeistä arvioitiin suurta hoidollista lisäarvoa tuottavaksi. Se on otettu Suomessa käyttöön avohoidossa.

– Uusi lääke ei automaattisesti tarkoita parempaa hoitoa. Potilaiden hoitoa aiempiin vaihtoehtoihin nähden selvästi parantavia lääkkeitä tulee valitettavasti markkinoille melko rajallinen määrä, sanoo Kärkkäjärvi.

Arvio uusien lääkkeiden hoidollisesta lisäarvosta perustuu Ranskan kansallisen terveysviranomaisen HASin julkisiin arvioihin. Suomessa ja suurimmassa osassa Euroopan muista maista arviot hoidollisesta lisäarvosta eivät ole julkisia.

Hoidollinen lisäarvo tarkoittaa sitä, tuoko lääke potilaille aiempia hoitoja keskimäärin enemmän terveyshyötyä, esimerkiksi elinvuosia tai elämänlaatua. HASin arvioita oli saatavilla 82 prosentille tarkastelluista lääkkeistä. Hoidollinen lisäarvo ei ota kantaa lääkkeen soveltuvuuteen tai merkitykseen yksittäisen potilaan hoidossa.

Potilaiden hoitoa parantavat lääkkeet otetaan lähes aina käyttöön

Suomessa käyttöönotettujen lääkkeiden joukossa korostuvat ne, joilla on hoidollista lisäarvoa. Vähintään kohtalaisen lisäarvon lääkkeistä oli otettu käyttöön avohoidossa 70 % ja sairaalahoidossa 64 %. Niistä uusista vähintään kohtalaista hoidollista lisäarvoa tuottavista avohoidon lääkkeistä, joille lääkeyhtiö haki korvattavuutta eikä vetänyt hakemustaan pois, vain kaksi jäi ottamatta käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä.

– Lähes kaikki uudet, potilaille vähintään kohtuullista lisähyötyä tuovat lääkkeet otetaan avohoidossa käyttöön, jos lääkeyritys hakee niille korvattavuutta, sanoo Terhi Kurko.

Sairaalalääkkeiden käyttöönotto puolestaan ei ole hakemusperusteinen eikä tässä tarkastelussa voitu selvittää syitä käyttöönottamatta jättämiselle.

 – Vuosina 2023–2024 myyntiluvan saaneita sairaalalääkkeitä on toistaiseksi otettu käyttöön melko vähän, mikä korostaa tarvetta seurata käyttöönoton kehitystä ja tarkastella siihen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin, sanoo Fimean johtava asiantuntija Piia Rannanheimo.

Hoidollista lisäarvoa tulisi painottaa nykyistä enemmän

Riittävän kattava lääkevalikoima mahdollistaa potilaille sopivien hoitovaihtoehtojen löytämisen ja auttaa silloin, kun jonkun lääkkeen kohdalla on saatavuusongelmia.

Tutkijoiden mukaan hoidollista lisäarvoa tulisi kuitenkin painottaa nykyistä enemmän, kun pohditaan uusien lääkkeiden merkitystä potilaille ja terveydenhuollolle.

– Hoidollisen lisäarvon lisäksi monet muut seikat, esimerkiksi kustannusvaikuttavuus, sairauden vakavuus tai hoidollinen tarve, vaikuttavat lääkkeiden käyttöönottopäätöksiin. Silti jatkossa olisi tärkeää selvittää, miksi niin suuri osa uusista lääkkeistä ei tuo merkittävää lisähyötyä aiempiin hoitoihin verrattuna, Kurko sanoo.

Lisätiedot

Alkuperäinen julkaisu: Kärkkäjärvi O, Kurko T, Saastamoinen L, Rannanheimo P, Koskinen H. Kuinka nopeasti ja kattavasti uudet lääkehoidot tulevat Suomessa käyttöön? Selvitys vuosina 2015–2024 EMAn myyntiluvan saaneista lääkkeistä. Raportteja 15, Kela, Helsinki 2026. URN:ISBN:978-952-284-243-5

Tutkijat ovat tarkastelleet aihetta myös Kelan tutkimusblogissa.