Vaasan yliopisto sai merkittäviä tutkimusrahoituksia – energiaa, terveydenhuoltoa ja turvallisuutta tarkastellaan eri näkökulmista

Terveydenhuollon uudistuksia tarkastellaan muutoksen näkökulmasta

Suomen Akatemian rahoittama THRIVE-hanke tarkastelee julkishallinnon uudistuksia institutionaalisen muutoksen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, miten uudistusten tavoitteet muuttuvat käytännössä vaikuttaviksi strategioiksi, toiminnaksi ja organisaatioiden arjen käytännöiksi.

Hanke tarkastelee terveydenhuollon uudistuksia Suomen lisäksi kuudessa maassa. Kotimaisina tapausesimerkkeinä ovat Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.

– Suomen sote-uudistus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella laajaa julkisen hallinnon muutosta kansainvälisessä vertailussa. Tutkimme, millä mekanismeilla onnistumista voidaan selittää ja miten muutosta kannattaa organisoida, kertoo apulaisprofessori Anna-Aurora Kork.

Vaasan yliopiston osahankkeissa uudistuksia tarkastellaan kahdesta näkökulmasta. Korkin johtamassa osahankkeessa keskitytään vaikuttavuuden johtamiseen eli siihen, miten terveydenhuoltouudistusten odotetaan tuottavan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja miten niitä perustellaan eri maissa. Apulaisprofessori Lotta-Maria Sinervon johtama osahanke puolestaan tarkastelee uudistusten toimeenpanoa erityisesti resurssien näkökulmasta.

– Selvitämme, miten taloudelliset, inhimilliset ja institutionaaliset resurssit mahdollistavat tai rajoittavat uudistusten toteutumista. Tämä on keskeistä, jotta uudistuksia voidaan viedä läpi kestävästi ja vaikuttavasti, sanoo Sinervo.

Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Vaasan yliopiston sekä Uuden-Seelannin, Kanadan, Englannin, Italian, Tanskan ja Norjan yliopistokumppaneiden kanssa. Vaasan yliopiston hankkeiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 670 000 euroa.

Vetytalous vaatii toimivia markkinoita ja rakenteita

Toinen Suomen Akatemian rahoittama hanke, H2Nexus, tarkastelee energiajärjestelmien murrosta ja erityisesti sitä, mitä kestävän vetytalouden rakentaminen Suomessa edellyttää. 

Hanke keskittyy siihen, miten markkinat ja energiaekosysteemit kehittyvät vetytalouden edetessä.

Hankkeessa yhdistetään teknistaloudellinen mallinnus markkina- ja yhteiskuntatieteelliseen analyysiin. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi liiketoimintamallit, hinnoittelumekanismit sekä ekosysteemien hallinta.

– Tutkimme, miten vetytalouden markkinat rakentuvat ja millaiset tekijät edistävät tai hidastavat niiden kehittymistä. Tämä auttaa ymmärtämään, miten siirtymää voidaan ohjata kestävästi, sanoo professori Rodrigo Rabetino.

Puhdas vety nähdään keskeisenä ratkaisuna erityisesti vaikeasti vähennettävien päästöjen vähentämisessä. Samalla vetytalouden kehitys on monimutkainen kokonaisuus, jossa keskeisiä tekijöitä ovat markkinoiden muodostuminen, sääntely, infrastruktuuri ja liiketoiminnan kannattavuus. Hanke tuottaa uutta tietoa vetymarkkinoiden kehityksestä sekä liiketoiminnan että energiajärjestelmien näkökulmista ja tukee päätöksentekoa, investointeja ja yritysten ratkaisujen kehittämistä vetytalouden uuteen toimintaympäristöön.

Vaasan yliopisto toimii hankkeen koordinaattorina ja vastaa erityisesti markkinoihin ja liiketoimintaan liittyvästä tutkimuksesta. Teknologian tutkimuskeskus VTT puolestaan vastaa energiajärjestelmien ja teknologian mallinnuksesta. Vaasan yliopisto sai Suomen Akatemialta rahoitusta hankkeelle 497 959 euroa.

Digitaalisilla ratkaisuilla kohti vähäpäästöisempää meriliikennettä

Vaasan yliopisto sai rahoitusta myös kahdelle Interreg Aurora -hankkeelle, jotka vahvistavat rajat ylittävää yhteistyötä Merenkurkun alueella.

KVARCO-hankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja meriliikenteen kestävyyden, energiatehokkuuden ja ilmastonkestävyyden parantamiseksi Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke keskittyy erityisesti Vaasa–Uumaja-yhteyteen, joka on keskeinen kuljetus- ja logistiikkakäytävä Pohjanlahdella.

Hankkeessa yhdistetään alusten operointidataa, ympäristöhavaintoja ja edistynyttä analytiikkaa. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa, miten sääolosuhteet, merijään vaihtelut ja muut ympäristötekijät vaikuttavat alusten suorituskykyyn, energiankulutukseen ja päästöihin. Näiden pohjalta kehitetään käytännön työkaluja, kuten pk-yrityksille suunnattu päästöraportointinäkymä, joka auttaa vastaamaan kasvaviin EU:n kestävyysvaatimuksiin.

– KVARCO yhdistää ainutlaatuisella tavalla meriliikenteen operointidatan, ympäristöhavainnot ja digitaaliset ratkaisut. Tavoitteena on tuottaa konkreettisia työkaluja, joiden avulla voidaan samanaikaisesti parantaa meriliikenteen tehokkuutta ja vähentää päästöjä haastavissa pohjoisissa olosuhteissa, sanoo projektitutkija Vaiva Stanisauskaite, joka toimii hankkeen projektipäällikkönä ja koordinaattorina.

Vaasan yliopisto toimii hankkeen koordinaattorina. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,28 miljoonaa euroa, josta Vaasan yliopiston osuus on noin 437 000 euroa. Konsortioon kuuluvat myös Uumajan yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Merenkurkun neuvosto.

Kuntatason varautumista vahvistetaan rajat ylittävällä yhteistyöllä

Secure Kvarken -hanke keskittyy turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja varautumisen kehittämiseen kuntatasolla Merenkurkun alueella. Tavoitteena on luoda uudenlainen, pitkäjänteinen yhteistyömalli Suomen ja Ruotsin kuntien välille tilanteisiin, joissa yhteiskunnan normaalit toiminnot häiriintyvät.

Hankkeessa tarkastellaan ja vertaillaan maiden varautumisjärjestelmiä, hallintorakenteita sekä kuntien roolia muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Erityistä huomiota kiinnitetään esimerkiksi väestönsuojeluun, evakuointien järjestämiseen, kyberturvallisuuteen sekä kriisiviestintään. Samalla tunnistetaan hyviä käytäntöjä ja kehitetään uusia toimintamalleja kuntien yhteistyön tueksi.

– Kunnilla on keskeinen rooli arjen turvallisuudessa, mutta rajat ylittäville yhteistyörakenteille on selkeä tarve. Hankkeessa kehitämme käytännön malleja ja työkaluja, joilla kunnat voivat varautua häiriötilanteisiin yhdessä ja tukea toisiaan yli valtakunnan rajojen, sanoo projektipäällikkö, hankkeen vastuullinen tutkija Urho Lintinen.

Hankkeessa hyödynnetään muun muassa digitaalisia työkaluja ja simulaatioita, joilla harjoitellaan kriisitilanteiden johtamista ja päätöksentekoa. Lisäksi tarkastellaan, miten asukkaiden kokemuksia ja tietoa voidaan hyödyntää osana virallista tilannekuvaa ja vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta.

– Turvallisuus ei synny pelkästään rakenteista tai järjestelmistä, vaan myös ihmisten yhteistyöstä, luottamuksesta ja tiedon jakamisesta. Secure Kvarken tuo yhteen tutkimuksen, viranomaiset ja kunnat rakentamaan pitkäjänteistä kriisinkestävyyttä koko Merenkurkun alueelle, toteaa tutkimusjohtaja Petri Uusikylä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia työkaluja, kuten yhteinen toimintamalli ja käytännön käsikirjoja, joiden avulla kunnat voivat parantaa valmiuttaan ja tehdä entistä sujuvampaa yhteistyötä yli valtakunnan rajojen.

Hankkeessa mukana ovat Vaasan yliopiston lisäksi Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Länsstyrelsen Västernorrland, Region Västerbotten sekä Mid Sweden University. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 538 546 euroa, josta Vaasan yliopiston osuus on noin 118 645 euroa.