Barometri: Yksinyrittäjien kuukausitulot pienet – halua kehittää yritystä löytyy

Merkittävä osa yksinyrittäjistä jää pienituloisiksi. Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 2 000 euroa bruttona kertoo ansaitsevansa 34 prosenttia. Kun mukaan otetaan osa-aikaisesti toimivat yksinyrittäjät, alle 2 000 euroa tienaavien osuus nousee 40 prosenttiin. Pienimmät tulot ovat kaupan alalla ja suurimmat teollisuudessa. 

– Yksinyrittäjien tulotaso on usein matala. Moni ei pysty siirtämään osaamistaan, asiantuntijuuttaan ja siten työnsä arvoa hintoihinsa tai toimeksiantoja ei ole riittävästi. Samalla on hyvä muistaa, että yksinyrittäjät ovat hyvin moninainen ryhmä. Osa ansaitsee vähän, mutta mukana on myös yrittäjiä, joiden tulotaso on korkea, asiantuntija Marianne Ruusunhelmi Suomen Yrittäjistä sanoo. 

– Moni myös tekee työtä sekä palkansaajana että yrittäjänä, jolloin toimeentulo tulee useasta lähteestä. Tämä kuvastaa laajempaa työelämän muutosta, Ruusunhelmi täydentää.

Suomessa toimii jo noin 230 000 yksinyrittäjää, ja heidän määränsä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta. Heistä noin 38 prosenttia on naisia ja 62 prosenttia miehiä.

Taloustutkimus toteutti barometrin kyselytutkimuksen 14.4.–6.5.2026. Kyselyssä käytettiin avointa vastauslinkkiä. Siihen vastasi 2 877 yksinyrittäjää.

Yksinyrittäjät tekevät töitä sairaana ja ilman lomia

Yksinyrittäjien lomien pitäminen jakaantuu ja niissä on eroavaisuuksia. 19 prosenttia pitää 0–7 lomapäivää vuodessa, kun 22 prosenttia pitää yli 29 lomapäivää.

Yli puolet (59 %) yksinyrittäjistä kertoo kokeneensa jaksamishaasteita. 35 prosenttia heistä ei ole hakenut tähän apua. Yksi viidestä kertoo olleensa yli 10 päivää vuodessa sairaana töissä.

– Kysely osoittaa, että yksinyrittäjien turvaverkko on monella ohut. Apua saadaan useimmiten läheisiltä, yrittäjäkollegoilta tai julkiselta sektorilta.

– Moni yksinyrittäjä kantaa arjessa vastuun yksin. Kun ei ole sijaista ja toimeentulo riippuu omasta tekemisestä, on korkea kynnys hidastaa tahtia tai jäädä sairauslomalle, Ruusunhelmi kertoo.

Yksinyrittäjien suurimmat huolenaiheet ovat sairastuminen ja työkyky (56 %), toimeentulo (49 %) sekä talous- ja maailmantilanne (49 %).

Kasvuhalukkuus maltillista – kehittämistä halutaan tehdä omin keinoin 

Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on pääosin maltillista. Vain kahdeksan prosenttia tavoittelee voimakasta kasvua, mutta 40 prosenttia hakee maltillista kasvua. Eniten kasvuhalukkuutta on kaupassa ja palvelualalla.

– Moni haluaa kehittää toimintaansa tilanteeseensa sopivalla tavalla ilman suuria riskejä. Kasvua haetaan erityisesti uusilla tuotteilla ja palveluilla sekä verkostoitumalla kumppaneiden kanssa.

– Yksinyrittäjälle on usein tärkeintä mahdollisuus tehdä työtä omilla ehdoilla ja toteuttaa omaa osaamistaan voimakkaan kasvun sijaan, Ruusunhelmi kertoo.

Kasvua rajoittavat erityisesti ajan puute ja se, että yritystoiminta on sidottu yhteen henkilöön. Molemmat syyt mainitsee 41 prosenttia vastaajista.

Työllistämisen korkeat kustannukset ovat keskeinen kasvun este noin 30 prosentille. Ensimmäinen työntekijä jää monella palkkaamatta kustannusten ja riskien vuoksi.

– Yksinyrittäjillä ei ole työntekijöitä palkkalistoillaan, mutta he työllistävät muita verkostojensa kautta. Niiden, jotka haluavat palkata työntekijän, pitäisi pystyä tekemään se ilman kohtuuttomia riskejä. Siksi työllistämisen kynnystä pitää edelleen madaltaa, Ruusunhelmi toteaa.

Yrittäjien ratkaisut yksinyrittäjien asemaan:

• Nostetaan arvonlisäverollisuuden vähäisen toiminnan raja 30 000 euroon.
• Mahdollistetaan liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjälle.
• Edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista alentamalla työllistämisen riskiä ja kustannuksia. Esimerkiksi:

• Lyhennetään sairausvakuutuslain työantajan sairauspäivärahan omavastuuaikaa nykyisestä kymmenestä päivästä kolmeen päivään.
• Sairausvakuutuksen kustannusten jakoa tulee muuttaa siten, että vanhempainpäivärahojen rahoitus tulisi kokonaisuudessaan valtion verotuloista.
• Poistetaan työterveyshuoltolaista työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen.

Näin kysyttiin: 

• Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 14.4.–6.5.2026. Kyselyssä käytettiin avointa vastauslinkkiä, eikä vastaajia rajattu Suomen Yrittäjien jäsenistöön. 

• Kohderyhmänä olivat suomalaiset yksinyrittäjät, ja kyselyyn vastasi yhteensä 2 877 henkilöä. 
• Virhemarginaali kokonaistasolla on noin +- 1,8 %-yksikköä suuntaansa.

• Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. 

• Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yksinyrittäjien ajankohtaista tilannetta, näkymiä ja haasteita. 

• Tutustu tuloksiin paremmin tästä: https://www.yrittajat.fi/yksinyrittajabarometri.

Lisätietoja: Marianne Ruusunhelmi, asiantuntija, 050 559 9225, marianne.ruusunhelmi@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät