Kuivuus pitää järvien ja pohjavesien pinnat poikkeuksellisen alhaalla sateista huolimatta

”Kuivuustilanne ei korjaannu nopeasti, vaikka sateita saataisiin lisää. Suurten järvien ja pohjavesien pinnat reagoivat muutoksiin hitaasti. Pinnat myös laskevat tavallisesti läpi kesän, joten kuivuuden vaikutukset voivat näkyä vielä pitkälle syksyyn”, sanoo Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto Suomen ympäristökeskuksesta. 

Järvien vedenpinnat yhä alhaalla 

Useissa järvissä vedenpinnat ovat edelleen selvästi ajankohdan tavanomaista tasoa alempana tai jopa ennätysalhaalla. Esimerkiksi Tarjanne on ajankohtaan nähden alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistoriansa aikana. Sateet ovat nostaneet vedenpintoja paikoin hieman, mutta pitkä kuiva jakso on jättänyt tilanteen selvästi keskimääräistä heikommaksi. 

Erityisesti pienissä ja keskisuurissa järvissä vedenpintojen vaihtelut näkyvät nopeasti, mutta suuremmissa järvissä vedenpinnan nousu on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi.  

Säännöstellyissä järvissä juoksutuksia on viranomaisten päätöksillä vähennetty, mikä on osaltaan hidastanut vedenpintojen laskua monissa kohteissa. Ilman näitä toimia vedenpinnat olisivat nykytilannetta alempana.

Pohjavesien pinnat alhaalla, kaivoja saattaa kesällä kuivua

Pohjaveden pinnat ovat alhaalla lähes koko maassa. Monissa paikoissa ollaan lähellä ajankohdan ennätysalhaisia tasoja. Pohjavedet ovat kääntyneet kesälle tyypilliseen laskuun ja ilman suuria sateita niiden lasku jatkuu syksyyn asti. Pohjavedet palautuvat hitaasti, eli yksittäiset sadejaksot eivät vielä merkittävästi korjaa tilannetta. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat sateisiin nopeammin kuin suuret. 

Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat sateisiin nopeammin kuin suuret.  Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa pääosin 10–50 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella, mutta paikoitellen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on 70–100 cm keskimääräistä matalampia pintoja. Suuret ja keskisuuret pohjavesiesiintymät ovat pääosin 15–50 cm keskimääräisen alapuolella, mutta Itä-Suomessa poikkeama on paikoin jopa 70 cm. Yksityiset kaivot sijaitsevat todennäköisemmin pienemmissä pohjavesimuodostumissa.

Pohjaveden tavallista vähäisempi määrä voi näkyä kesällä ja syksyllä erityisesti yksityistalouksien kaivoissa. Useilla alueilla on jo ilmoitettu kaivojen kuivumisesta tai veden vähentymisestä. Tilanne voi edelleen heikentyä, mikäli sateet jäävät vähäisiksi. Syke suosittelee kaivojen omistajia seuraamaan veden riittävyyttä ja laatua sekä varautumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin. 

• Ilmoita kaivon kuivumisesta tai veden määrästä ja laadusta vesi.fi-sivustolla 

Tietoa ja ohjeita kuivuustilanteeseen – usein kysytyt kysymykset vesi.fi:ssä 

Kuivuustilanteeseen liittyvää ajantasaista tietoa ja käytännön ohjeita on koottu vesi.fi-palveluun. Juuri julkaistussa usein kysytyt kysymykset (UKK) -osiossa käsitellään muun muassa kuivuuden vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin, ohjeita kaivoveden riittävyyden turvaamiseen, veden säästämisen keinoja, kuivuuden ennakointia ja siihen varautumista.

• Usein kysyttäjä kysymyksiä kuivuuden kehittymisestä (vesi.fi)  
• Usein kysyttyjä kysymyksiä vesistöjen vedenkorkeudesta ja säännöstelystä (vesi.fi) 
• Usein kysyttäjä kysymyksiä kuivuudesta ja vesihuollosta (vesi.fi) 

UKK-sivujen linkit löytyvät myös vesi.fin kuivuustilanne-sivulta.    

Viranomaiset seuraavat tilannetta jatkuvasti 

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus-palvelu seuraa kuivuustilanteen kehittymistä yhteistyössä elinvoimakeskusten ja muiden toimijoiden kanssa. Tilannetiedot päivittyvät säännöllisesti ja niitä hyödynnetään sekä viranomaisviestinnässä että varautumisessa. Syke päivittää tiistaisin kuivuustilanne-katsauksen osoitteessa vesi.fi/kuivuustilanne.