Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla
16.6.2026 14:10:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.

Raskaushepatoosi (ICP) todetaan noin yhdellä prosentilla suomalaisista raskaana olevista naisista. Se puhkeaa yleensä 30 raskausviikon jälkeen. ICP:lle tyypillisin oire on kämmenten ja jalkapohjien voimakas kutina, jonka perusteella sairaus pyritään tunnistamaan myös neuvolaseurannassa. Diagnoosi perustuu kohonneisiin maksa-arvoihin ja sappihappopitoisuuksiin veressä. Tila häviää yleensä synnytyksen jälkeen, mutta raskauden aikana siihen liittyy suurentunut riski komplikaatioille, kuten ennenaikaiselle synnytykselle ja kohtukuolemalle.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt geneettiset tekijät altistavat sairastumiselle, mutta monet sairauden taustalla olevat biologiset mekanismit ovat jääneet epäselviksi.
Tuore kansainvälinen tutkimus tuo näihin mekanismeihin merkittävästi lisää ymmärrystä. Tutkimuksessa yhdistettiin laaja geneettinen aineisto, jossa oli mukana yli 4 700 ICP:n sairastanutta naista sekä yli 436 000 verrokkia Suomesta, Islannista, Virosta ja Tanskasta.
– Havaitsimme yhteensä 26 tautiin liittyvää geneettistä aluetta, joista kymmenen oli uusia löydöksiä. Näillä alueilla sijaitsevat geenit vaikuttavat siihen, miten maksa käsittelee sappihappoja, rasvoja ja kolesterolia. Tämä tukee käsitystä, että ICP:n taustalla on maksan aineenvaihdunnan säätelyn häiriö, jonka raskauteen liittyvät hormonimuutokset laukaisevat, sanoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Jaakko Tyrmi Tampereen ja Oulun yliopistosta.
Yhteyksiä myös muihin sairauksiin
Uusien geneettisten riskitekijöiden tunnistamisen lisäksi tutkijat tarkastelivat sairauksia, jotka liittyvät ICP:hen. ICP:n sairastaneilla naisilla havaittiin suurentunut riski maksan ja sappiteiden sairauksiin, kuten rasvamaksaan, sappikiviin ja sappitiehyiden tulehduksiin. Lisäksi heillä oli suurempi riski sairastua tiettyihin autoimmuunisairauksiin – kuten Crohnin tautiin – kilpirauhasen sairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.
– Analyysit viittasivat myös mahdolliseen yhteiseen geneettiseen taustaan ICP:n ja haimatulehduksen välillä. Tämä tarkoittaa, että sama geneettinen alttius voi lisätä riskiä sekä ICP:lle että haimatulehdukselle. Tämä on uusi löydös, jota ei tietojemme mukaan ole havaittu aiemmin. Yhteyden tarkempi ymmärtäminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia, Tyrmi sanoo.
Nyt saadut tulokset voivat auttaa tunnistamaan riskiryhmiä, kehittämään parempia diagnostiikka- ja hoitomenetelmiä sekä ennakoimaan liitännäissairauksia.
Tutkimus Genome-wide meta-analysis identifies genetic drivers of bile acid metabolism in intrahepatic cholestasis of pregnancy julkaistiin vertaisarvioituna early access -versiona Nature Communications -lehdessä 25.5.2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko TyrmiTutkijatohtori
jaakko.tyrmi@tuni.fiKuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme