Hirvenmetsästykseen myönnettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 2183 pyyntilupaa

Lupamäärä on noin 15 prosenttia vähemmän hirvien osalta kuin edellisellä metsästyskaudella. Muutoksen taustalla ovat hirvikannan lasku lähemmäs alueellisia kannanhoitotavoitteita. Valkohäntäpeuran lupamäärissä laskua on noin 7 prosenttia.

- Hirvikanta on koko Kaakkois-Suomen alueella todennäköisesti pienempi kuin pitkään aikaan. Lupamäärän lasku heijastelee myös metsästysoikeuden haltijoiden käsitystä tilanteesta. Alueen valkohäntäpeuramäärät vaikuttavat myös olevan laskusuunnassa ollen monella hirvitalousalueella Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan alle asetetun tavoitetiheyden.

Valkohäntäpeuraa tavataan Kaakkois-Suomessa vaihtelevasti, kannan painopistealueen ollessa toimialueen länsiosissa.

Viime metsästyskaudella alueella saatiin saaliiksi yhteensä 2532 hirveä. Saaliissa oli vasoja 1071 kpl, sonneja 795 kpl ja naaraita 666 kpl.

Hirvenmetsästys kokoaa metsästäjät yhteen

Hirvenmetsästys on yksi alueen merkittävimmistä metsästysmuodoista. Siihen osallistuu vuosittain suuri joukko metsästäjiä.

Hirvieläinten metsästys tuottaa arvokasta riistanlihaa, edistää hyvinvointia ja elävöittää maaseutua. Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Syksyisin monet kotiseudultaan poismuuttaneet palaavat takaisin metsästämään yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa.

Pyyntiluvilla ohjataan hirvikannan hoitoa

Suomen riistakeskus mitoittaa pyyntiluvat alueellisten kannanhoitotavoitteiden mukaisesti. Kannanhoitotavoitteet on asetettu yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on pitää hirvikanta elinvoimaisena ja samalla hallita hirvien aiheuttamia vahinkoja.

Hirvenmetsästys alkaa täydellä teholla lauantaina 10. lokakuuta. Valkohäntäpeuroja vahtimalla ja hirviä pelloilta voidaan ampua syyskuun alusta alkaen. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.