EU:n paluu- ja palautuslainsäädännön uudistus

• Palautuspäätöksen saaneiden kolmansien maiden kansalaisten on tehtävä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja lähteä EU:n alueelta
• Säilöönotto on mahdollista pakenemisen estämiseksi
• Palautus EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi paluukeskuksiin, on mahdollista kolmannen maan hyväksynnällä
• Tiukemmat säännöt turvallisuusriskin aiheuttaville henkilöille

Uusien sääntöjen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja nopeuttaa palautus- ja paluumenettelyjä niin, että samalla kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan kansainvälistä oikeutta, esimerkiksi Geneven sopimuksen alaista palautuskieltoa (”non-refoulement”) ja joukkokarkotusten kieltoa. Samalla tarkoituksena on estää väärinkäytökset ja luvaton liikkuminen EU:ssa. Täysistunto hyväksyi 1. kesäkuuta saavutetun alustavan sopimuksen neuvoston kanssa äänin 418 puolesta, 218 vastaan ja 30 tyhjää.

Uusien sääntöjen mukaan palautuspäätös velvoittaa jäsenvaltiossa laittomasti oleskelevaa kolmannen maan kansalaisen poistumaan kyseisestä EU-maasta välittömästi tai tietyn ajan kuluessa.

Yhteistyövelvollisuus ja säilöönotto

Palautuspäätöksen saaneiden kolmansien maiden kansalaisten tulee tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Uudistus mahdollistaa ihmisen säilöönoton 24 kuukauden ajaksi palautuksen valmistelun aikana. Säilöönoton määrää hallinto- tai oikeusviranomainen, ja sen perusteita arvioidaan yksilöllisesti. Ne voivat täyttyä esimerkiksi, jos henkilö ei tee yhteistyötä, aiheuttaa turvallisuusriskin tai jos epäillään pakenemisen riskiä. Olosuhteiden muuttuessa säilöönoton kestoa on mahdollista pidentää enintään kuudella kuukaudella. Tämä on mahdollista, jos saadaan uutta tietoa tai jos yhteistyö kolmannen maan kanssa paranee. Jos EU:n alueella luvatta oleskeleva kolmannen maan kansalainen muuttaa toiseen EU-maahan, uusi säilöönottoaika voidaan aloittaa. Jäsenmaat voivat vaatia säännöllistä raportointia tai velvoittaa kansalaisen asumaan tietyssä paikassa. Jäsenmaat voivat ottaa käyttöön myös vaihtoehtoja säilöönotolle, kuten rahoitusvakuuden tai sähköisen valvonnan.

Tutkintatoimenpiteet

Kansalliset viranomaiset voivat tehdä tutkintoja valmistellakseen palautusta tai varmistaakseen sen toteutumisen. Tutkinta voi koskea kansalaisen asuinpaikkaa tai muita asiaankuuluvia tiloja, ja siihen tarvitaan oikeuden tai hallintoviranomaisen päätös. Lisäksi henkilökohtaisia tavaroita ja elektronisia laitteita voidaan tarkastaa ja takavarikoida. Kaikissa toimenpiteissä on kunnioitettava perusoikeuksia ja sovellettava EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisia suojatoimia ja oikeussuojakeinoja.

Palautuksista sopiminen kolmansien maiden kanssa

Palautuspäätöksen saaneita henkilöitä voidaan siirtää paluukeskuksiin kolmansiin maihin, joiden kanssa jäsenmaa on sopinut palauttamisesta. Sopimuksia voidaan tehdä vain sellaisten maiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuksia, kansainvälistä oikeutta ja palautuskieltoa. Kansallisten viranomaisten on ilmoitettava sopimuksista komissiolle ja muille jäsenmaille ennen kuin niitä aletaan soveltaa.

Kommentti

Esittelijä Malik Azmani (Renew, Alankomaat) sanoi: ”Eurooppa on tänään tuottanut tuloksia. Kansalaiset odottavat, että ihmiset palaavat kotimaahansa, jos heillä ei ole oikeutta jäädä EU-alueelle. Siksi olen priorisoinut tässä asetuksessa tehokkaiden ja toimivien palautusten toteutumista. Ja vuosikymmeniä kestäneen prosessin jälkeen tämä työ on valmis. Palautuslaki on Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän puuttuva pala, ja olen erittäin ylpeä siitä, että se on nyt hyväksytty.”

Seuraavaksi

Ennen kuin asetus voi astua voimaan, myös neuvoston on hyväksyttävä se virallisesti ja se tulee julkaista EU:n virallisessa lehdessä. Joitakin säännöksiä, kuten paluukeskukset, alaikäisten ikäarviointi ja palautusten ulkoinen ulottuvuus, sovelletaan välittömästi. Valmistelua vaativat säännökset tulevat voimaan 12 kuukautta lainsäädännön voimaantulosta.

Lisätietoa

• Hyväksytty teksti (17.6.2026) 
• Tallenne keskustelusta täysistunnossa (16.6.2026) 
• Esittelijän lehdistötilaisuus parlamentin äänestyksen jälkeen (17.6.2026) 
• Lainsäädäntötietokanta 
• Parlamentin tutkimuspalvelun katsaus: ”Return hubs: Challenges, obstacles and opportunities” 
• Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta