Oma Häme panostaa varhaiseen tukeen – tavoitteena sujuvammat palvelut asukkaille

Hyvinvointialuelain mukaan jokaisella hyvinvointialueella tulee olla strategia, joka määrittää toiminnan pitkän aikavälin tavoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu lainsäädäntö puolestaan edellyttää palvelustrategian laatimista. Palvelustrategia kuvaa, miten palvelut järjestetään ja miten strategian tavoitteita toteutetaan käytännössä.

Strategia ja palvelustrategia muodostavat yhtenäisen strategiakokonaisuuden, jolla vastataan hyvinvointialueita kaikkialla Suomessa haastaviin toimintaympäristön muutoksiin. Väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla asukkaat odottavat palveluilta entistä parempaa saavutettavuutta, sujuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

Tavoitteena on varmistaa, että kantahämäläiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti myös tulevaisuudessa.

Strategia antaa suunnan tuleville vuosille

Oma Hämeen strategiassa määritellään hyvinvointialueen yhteinen suunta vuosille 2026–2030.

Toimintaa ohjataan neljän painopisteen kautta: asiakkuus keskiössä, ennaltaehkäisyssä onnistuminen, kumppanuuksien kehittäminen sekä kestävä uudistaminen. Kaikkia painopisteitä yhdistää vaikuttavuus eli tavoite tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta käytettävissä olevilla resursseilla.

Palveluja kehitetään asiakkaan tarpeista lähtien

Palveluja kehitetään asiakkaan näkökulmasta niin, että ne muodostavat nykyistä sujuvampia kokonaisuuksia ja asiakkaan tarpeet tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palveluja sovitetaan nykyistä paremmin yhteen ja eri ammattilaiset tekevät tiiviimpää yhteistyötä asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseksi ratkaisemiseksi.

Tavoitteena on, että asukkaan ei tarvitse itse selvittää, mistä palvelusta apu löytyy tai olla yhteydessä useaan eri paikkaan saman asian hoitamiseksi.

Samalla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta omissa palveluissaan ja tuetaan ihmisten mahdollisuuksia pärjätä arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.

Ennaltaehkäisyyn panostetaan aiempaa enemmän

Painopistettä siirretään aiempaa enemmän ongelmien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. 

Tämä tarkoittaa esimerkiksi mielen hyvinvoinnin tukemista, terveellisten elintapojen vahvistamista, aivoterveyden riskien tunnistamista sekä ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista.

Tavoitteena on tunnistaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit nykyistä aikaisemmin ja tarjota tukea ennen kuin ongelmat kasvavat tai palveluntarve lisääntyy.

Hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttää entistä vahvempaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien kanssa sovitaan yhteisistä tavoitteista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja järjestöjen kanssa vahvistetaan erityisesti ennaltaehkäisevää työtä.

Yritysten kanssa yhteistyötä kehitetään niin, että palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asukkaiden saama hyöty paranevat. Tavoitteena on rakentaa palveluketjuja, jotka toimivat asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman sujuvasti.

Palveluja uudistetaan kestävällä tavalla

Palvelujen kehittämisessä hyödynnetään entistä enemmän tietoa asiakkaiden tarpeista, palvelujen vaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta.

Myös digitalisaation, automaation ja tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on helpottaa asiointia, tukea ammattilaisten työtä ja kohdentaa resursseja sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Teknologian avulla voidaan tukea palvelutarpeiden varhaista tunnistamista, tiedon hyödyntämistä ja palveluprosessien kehittämistä.

– Tavoitteena on, että palveluja kehitetään tulevina vuosina yhä vahvemmin niiden vaikuttavuuden perusteella. Haluamme kohdentaa voimavarat sinne, missä niillä voidaan tuottaa kantahämäläisille mahdollisimman paljon hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sanoo toimialajohtaja Satu Ala-Kokko.