Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan

22.6.2026 05:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi

22.6. klo 05 julkaistava Etla-kolumni alla kokonaisuudessaan. 

Yhteisöveroa lasketaan ensi vuoden alussa kaksi prosenttiyksikköä talouskasvun nopeuttamiseksi. Jotkut puolueet - ja tutkijatkin - haluaisivat perua päätöksen. Perusteena käytetään huolta siitä, että toimi vähentää liikaa velkaisen maan verotuloja.

Huoli kohdistuu väärään kohtaan.

Veroprosentin laskeminen vähentää verotuloa vain, jos mikään muu taloudessa ei muutu. 2000-luvun alussa verokanta oli 29 prosenttia, joten ensi vuoden alussa samasta veronalaisesta tulosta kertyy veroa 11 prosenttiyksikköä vähemmän.

Pienempi veroprosentti ei kuitenkaan väistämättä vähennä verotuloja, sillä verotulot eivät määräydy pelkän veroprosentin perusteella vaan enemmänkin sen perusteella, mikä on yritysten kyky tehdä voittoa. Pienempi veroprosentti parantaa kykyä tehdä voittoa.

Yhteisöveron todellinen tuotto suhteessa yritysten kaikkiin (brutto)voittoihin[i] on säilynyt hämmästyttävän tasaisena koko 2000-luvun, vaikka nimellisesti veron kertymä suhteessa yritysten veronalaisiin voittoihin – eli virallinen yhteisöveroprosentti – on laskenut lähes kolmanneksella (kuvio 1).

Kuvio 1. Nimellinen yhteisöverokanta (veroprosentti*veronalaiset voitot) ja todellinen verokanta (veron tuotto suhteessa yritysten bruttovoittoihin). Sisältää rahoitus ja ei-rahoitusalan yritykset. Harmaat alueet osoittavat yhteisöveron alentamisvuodet.

Ero nimellisen ja todellisen verotuoton välillä syntyy käytännössä verovähennyksistä, jotka puolestaan vaihtelevat pääsiassa yritysten menestymisen mukaan.[ii] Kun yritykset eivät menesty, syntyy tappioita, joita voi vähentää bruttovoitoista. Noususuhdanteessa käy luonnollisesti päinvastoin. Sen sijaan lainsäädäntöön ei olet tehty niin paljon muutoksia, että erilaiset poisto- ja vähennysoikeudet selittäisivät veronalaisten ja bruttovoittojen välisen heilahtelun tai trendien eron.[iii]

Voitonteon kyvyn ja veroprosentin erilainen vaikutus verotuottoon näkyy selvästi 20 viime vuoden kehityksessä. Vuosina 2008–2014 bruttokansantuotteen määrä laski kuusi prosenttia. Yritysten bruttovoitot laskivat vielä enemmän, sillä voittojen suhde bruttokansantuotteeseen suorastaan romahti (kuvio 2). Tämä tarkoittaa, että palkansaajakorvausten osuus bruttokansantuotteessa kasvoi, koska voittojen ja palkansaajakorvausten lisäksi bruttokansantuotteessa on vain pieniä verojen ja tukipalkkioiden eriä.

Kuvio 2. Yritysten maksamat yhteisöverot ja bruttovoitot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Harmaat alueet osoittavat yhteisöveron alentamisen ajankohdat.

Yritysten maksamien verojen kehitys seuraa merkittävästi läheisemmin voittojen kehitystä kuin veroprosentin tai työllisyyden muutoksia.  Verotuottojen väheneminen osuu ajallisesti yhteen bruttovoittojen pienenemisen kanssa, mutta ei yhteisöveron keventämisen kanssa (yhteisöveron alentamisvuodet on kuvattu harmaina alueina kuviossa 2). 

Yritysten kyky tehdä voittoja on edelleen 4 prosenttiyksikköä pienempi suhteessa koko talouden kokoon kuin 20 vuotta aiemmin. Jos voitot olisivat 2000-luvun alkupuolen tasolla, niitä kertyisi 14 miljardia euroa nykyistä enemmän.

Julkisen talouden ongelmat eivät siis johdu liian alhaisesta yhteisöveroprosentista vaan yritysten heikosta menestymisestä. Tämän perusteella yrityksiin kohdistuvaa verorasitusta pitäisi ennemminkin keventää kuin kiristää.

Vaikutusarviot puutteellisia

Yhteisöveron keventämistä kuitenkin vastustetaan, koska sen kykyyn lisätä voittojen määrää ei uskota. Uskomus perustuu yhteisöveron vaikutusten aliarviointiin.

Aliarviointi on seurausta mikrotaloustieteellisestä tutkimustraditiosta, jossa ei edes pyritä ottamaan huomioon kaikkia veronalennuksen vaikutuksia. Tutkimuslinjassa etsitään yhteisöveron alennuksen vaikutusta ainoastaan yhteisöveron pohjaan eli veronalaisiin tuloihin.

Mikrotalouden lähestymistapa sivuuttaa sen, että yhteisöverokannan lasku lisää voittojen lisäksi taloudessa myös muuta aktiviteettia, joka tuo verotuloja. Näitä ovat uusien tuotantolaitosten palkansaajatuloista maksetut verot, palkansaajien kulutusverot sekä yritysten tuote- ja valmisteverot.

Kun kaikki yhteisöveron kevennyksen välilliset vaikutukset lasketaan mukaan, on jopa mahdollista, että veronkevennys maksaa itsensä takaisin julkiselle taloudelle varsinkin, jos kevennys tehdään yhdessä muiden talouskasvua tuovien uudistusten kanssa (Kangasharju 2024).

Taloustieteestä löytyy paljon kirjallisuutta, jossa yhteisöveronkevennyksiä on tarkasteltu mikrotason lisäksi makrotasolla (Chodorow-Reich ym., 2024). Aiheeseen liittyvien uskottavien makromallinnusharjoitusten tekeminen on kuitenkin työlästä – ja Suomesta sellaisia ei löydy.

Makromallien puuttumisen synnyttämästä harhasta vaikutusarvioihin (julkaisuharhasta) ei moni Suomessa puhu, vaikka se on yleisesti tiedossa. Talouspolitiikan teon kannalta on melkoinen ongelma, jos tutkimustiedon puutteen vuoksi päätökset joudutaan perustamaan arvioihin, joissa kaikki vaikutukset eivät ole mukana.

Kansainväliset vertailut

Lisää tukea yhteisöveron alentamiselle tulee kansainvälisistä vertailuista. Vaikka yleinen yhteisöverokanta onkin Suomessa kilpailijamaiden tasoa, se ei ole välttämättä yhtä hyvä, kun otetaan huomioon yritystukien ja yhteisöveron yhteisvaikutus.

Teollisuuspolitiikan ja valtiontukien lisääntyminen on viime vuosina vaikuttanut merkittävästi yritysten kansainväliseen kilpailuasetelmaan. Kattavaa tutkimusta yritysverotuksen ja yritystukien yhteisvaikutuksista ei ole kuitenkaan olemassa.

Selkeä tarve veronalennukseen syntyy uusien investointien verokohtelusta. Suomessa uusiin investointeihin kohdistuva efektiivinen marginaalivero on OECD:n mukaan selvästi sekä OECD-, Pohjois- ja EU-maiden keskiarvojen yläpuolella (kuvio 3). Suomi on myös harvoja OECD-maita, joissa uuteen investointiin kohdistuu jopa korkeampi verorasitus kuin olemassa olevalle yrityspääomalle. Jokainen voi kuvitella, millaisia vaikutuksia tällä on kilpailulle ja yritysdynamiikalle.

Kuvio 3. Efektiiviset yhteisöverokannat Suomessa sekä seuraavien maaryhmien keskiarvona: OECD, EU ja Pohjoismaat. Aineistolähde: OECD Corporate Tax Statistics.

Tämä puoltaisi investointien poisto- ja verovähennysoikeuksien vahvistamista ja muuttamista pysyviksi. Se myös edellyttäisi, että vähennysten tekemisessä byrokratia pysyy aisoissa eikä yritysten tarvitse pelätä verottajan tulkintoja käytännön toteuttamisessa.[iv]

Nämä riskit vältettäisiin yleisellä yhteisöverokannan alentamisella, joskin osa hyödyistä voisi valua aiemmin valmistuneille investoinneille ja sellaisiinkin yrityksiin, jotka eivät reagoi voimakkaasti veronkevennyksiin.

Viitteet

Chodorow-Reich, Zidar ja Zwick (2024). ‘Lessons from the Biggest Business Tax Cut in US History’, Journal of Economic Perspectives, 38(3), pp. 61–88. doi: 10.1257/jep.38.3.61.

Kangasharju (2024). Yhteisöveron lasku on arvioitua kannattavampaa. Etla Muistio nro 151.

Liitekuvio 1. Yritysten brutto- ja veronalaiset voitot vuodesta 2003.

Loppuviitteet

[i] Bruttovoitot viittaavat tässä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämään, joka yhdessä palkansaajakorvausten kanssa muodostaa yritysten arvonlisän. Arvonlisä yhdessä välituotteiden kanssa muodostaa yrityksen liikevaihdon.

[ii] Veronalaiset voitot kasvoivat bruttovoittoja nopeammin finanssikriisiä edeltävinä vuosina, vuosina 2015-2019 ja viimeksi koronan jälkeen ennen kuin Venäjän hyökkäys Ukrainaan synnytti energiakriisin (liitekuvio 1). Veronalaiset voitot vähenivät finanssikriisissä ja kasvoivat erittäin hitaasti heikon kilpailukyvyn vuosina 2009–2015.

[iii] Vuotuiset poisto-oikeudet ovat Suomessa pysyneet vuosikymmeniä samalla tasolla (koneet ja laitteet 25 % menojäännöksestä, rakennukset 4 % / 7 %, aineeton omaisuus tasaeräpoistoin max 3 / 10 vuotta). Näiden pysyvien poisto-oikeuksien lisäksi on toisinaan säädetty nopeutettuja poistoja tietyille investoinneille. Viimeksi voimassa olivat tuotannollisten kone- ja laiteinvestointien tuplapoistot vuoteen 2025 saakka, jotka siis mahdollistivat kone- ja laiteinvestointien poistamisen kaksinkertaisella nopeudella. Yritysten korkomenot olivat Suomessa 2000-luvun alkupuolella pääosin laajasti vähennyskelpoisia, mutta järjestelmää alettiin kiristää 2010-luvulla veropohjan suojaamiseksi. Ensimmäinen merkittävä korkovähennysrajoitus tuli voimaan vuonna 2014, ja se kohdistui erityisesti konsernien sisäisiin nettokorkomenoihin. Vuoden 2019 alusta sääntelyä laajennettiin EU:n veronkiertodirektiivin mukaisesti niin, että rajoitukset koskivat aiempaa laajemmin myös ulkopuolisille maksettuja korkoja. Sen jälkeen sääntelyä on vielä täsmennetty, joten kehityssuunta on ollut kohti aiempaa rajatumpaa korkovähennysoikeutta.

[iv] Tulkintaongelmat koskevat erityisesti verovähennysoikeuksia. Esimerkiksi T&K-menojen ylimääräinen verovähennys tai oikeus korkomenojen vähentämiseen verotuksessa ovat tuoneet epävarmuutta yrityksiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Lataa
Liitekuvio 1. Yritysten brutto- ja veronalaiset voitot vuodesta 2003.
Liitekuvio 1. Yritysten brutto- ja veronalaiset voitot vuodesta 2003.
Lataa
Kuvio 1. Nimellinen yhteisöverokanta (veroprosentti*veronalaiset voitot) ja todellinen verokanta (veron tuotto suhteessa yritysten bruttovoittoihin). Sisältää rahoitus ja ei-rahoitusalan yritykset. Harmaat alueet osoittavat yhteisöveron alentamisvuodet.
Kuvio 1. Nimellinen yhteisöverokanta (veroprosentti*veronalaiset voitot) ja todellinen verokanta (veron tuotto suhteessa yritysten bruttovoittoihin). Sisältää rahoitus ja ei-rahoitusalan yritykset. Harmaat alueet osoittavat yhteisöveron alentamisvuodet.
Lataa
Kuvio 2. Yritysten maksamat yhteisöverot ja bruttovoitot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Harmaat alueet osoittavat yhteisöveron alentamisen ajankohdat.
Kuvio 2. Yritysten maksamat yhteisöverot ja bruttovoitot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Harmaat alueet osoittavat yhteisöveron alentamisen ajankohdat.
Lataa
Kuvio 3. Efektiiviset yhteisöverokannat Suomessa sekä seuraavien maaryhmien keskiarvona: OECD, EU ja Pohjoismaat. Aineistolähde: OECD Corporate Tax Statistics.
Kuvio 3. Efektiiviset yhteisöverokannat Suomessa sekä seuraavien maaryhmien keskiarvona: OECD, EU ja Pohjoismaat. Aineistolähde: OECD Corporate Tax Statistics.
Lataa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.

”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote

Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.

”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.

Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.

Etla: Osakesäästötilin laajentaminen rahastoihin ei vaaranna valtion verotuloja1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Osakesäästötilin kohdevalikoiman laajentaminen pörssiosakkeista sijoitusrahastoihin ei merkittävästi leikkaisi Suomen verotuloja, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreessa selvityksessä. Mahdollinen verotuottojen menetys jäisi arviolta 1–5 miljoonaan euroon vuodessa. Koska rahastojen kasvuosuuksiin liittyy jo nykyisellään verotuksen lykkääntymisetu, sijoittajilla olisi vain vähän taloudellisia kannustimia siirtää nykyisiä rahastosijoituksiaan osakesäästötilille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye